HeikkiSantala Iskee avoimesti; perinteisten arvojen puolesta

Venäjän motiivit ja ryssä-viha

MIKÄ VENÄJÄÄ OIKEIN RIIVAA ?

 

Länsi katsoo Venäjän syyllistyneen Ukrainan itsenäisyyden loukkauksiin ja kansainvälisen lain rikkomisiin.

 

Venäjä taas katsoo Naton itään tunkeutumisen aiheuttaneen turvallisuutensa vaarantumisen. Venäjän turvallisuuspolitiikka on Pietari Suuren ajoista, 1700-luvulta lähtien, perustunut geopolitiikan sovellutuksiin. Niihin liittyy myös erään venäläisen eversti C.G.E. Mannerheimin kuuluisa vakoilu- ja ratsastusmatka 1906-1908 halki Aasian ja Kiinan.

 

Oli niin tai näin, niin ainakin voi yrittää selvittää venäläisten motiiveja ja erityisesti geopolitiikan taustoja. Niinhän rikoksista syytetyn kohdalla yleensä tehdään. Ja eihän jatkuvalla ryssä-vihalla marinointia kukaan vaurioitta kestä. Oireilua on ilmassa, pääkirjoituksia myöten.

 

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen tutkija-professori, filosofian tohtori Alpo Juntunen on tutkinut Venäjän geopolitiikkaa ja julkaissut siitä 2003 kirjan ”Itään vai länteen? Venäjän vaihtoehdot.” Teosta käytetään myös oppikirjana Maanpuolustuskorkeakoulussa. Mittava teos on alan hyvin kattava.

 

Tohtori Juntunen tutki venäläistä geopolitiikkaa Moskovassa ja perehtyi erittäin laajasti venäläisten geopoliittisten tutkijoiden tutkimuksiin ja muuhun materiaaliin; myös muualta. Lähdeviitteitä on lähes tuhat kappaletta!

 

Venäjän historia, poliittinen realismi ja käytännön opetukset ovat olleet tutkimukseni perusta ja siksi olen sivuuttanut spekulatiivisen ”uuden” geopolitiikan, joka haluaa rakentaa maailman kehityksen mielikuvien varaan.” Teos siis käsittelee faktaa, ei fiktioita.

 

Mihail Gorbatsovin uudistuspolitiikka (perestroikka) ajautui 1991 kaaokseen ja sekasortoon. Seurannut vanhakommunistien epäonnistunut vallankaappaus johti kommunistipuolueen kukistumiseen ja Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajoamiseen. Tilanne yllätti kaikki; poliittiset päättäjät ja koko kansan.

 

Siinä rytäkässä hävisi myös Nato-maiden vastainen NL:n Euroopan turvavyöhyke Itämereltä Mustalle merelle asti.  Viro, Latvia Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina ja Moldova itsenäistyivät. Liittosuhteessa olleet sosialistivaltiot DDR, Puola, Tshekkoslovakia, Unkari, Romania ja Bulgaria erosivat. NL:n suurin ja tärkein neuvostotasavalta Venäjä julistautui riippumattomaksi liittotasavallaksi presidentti Boris Jeltsinin johdolla.

 

Sydänmaa-Venäjän (Euraasia) turvavyöhyke Eurooppa-Natoon oli nyt suojaton kuin kuoreton puu. Se näytti menettävän kaikki läntiset reuna-alueensa. Siitä tuli Naton uhkavyöhyke. Venäjä ryhtyi tilanteen paikkaamiseen: Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan välille solmittiin 8.12.1991 sopimus Itsenäisten Valtioiden Yhteisön (IVY) perustamisesta. Neljä päivää myöhemmin siihen liittyivät Keski-Aasiasta neljä entistä neuvostovaltiota; joten entisistä vain Baltian valtiot jäivät ulkopuolelle. Ukrainan asema paikatussa turvavyöhykkeessä on etelässä täysin keskeinen.

 

Ukrainan poliittinen tilanne on koko sen itsenäisyyden ajan ollut melko sekasortoinen. Valta on vaihdellut ja vankila on ollut käytössä. Ukrainassa on 49 miljoonaa asukasta; se on suuri ja strateginen merivaltio.

 

Ukraina on 2008 ryhtynyt kiistämään IVY-jäsenyytensä. Venäjä on tietenkin pyrkinyt pitämään Ukrainan sopimuksessa, estämään lähentymisen länteen, ja samalla turvaamaan suojavyöhykkeen Turkki-Natoa vastaan.

 

Venäjällä ei ole alueella omia suojaavia merirajoja. Tästä syystä venäläiset tiedemiehet katselevat Ukrainaa pelkästään Venäjän turvallisuuden kannalta. Ukrainan itsenäistyttyä Venäjän suoja ja suhteet etelään tulivat Ukrainan politiikasta riippuviksi. Tiedemiehet ja poliitikot reagoivat siihen voimakkaasti; esimerkiksi:

 

 ”Siksi Venäjä ei mitenkään saa sallia itsestään riippumattoman geopoliittisen tekijän syntymistä Mustanmeren pohjoisrannalle.” (tutkija Aleksandr Dugin: ”Venäjän geopoliittinen tulevaisuus”, laaja teos 1997).

Duuman geopoliittisen valiokunnan puheenjohtaja, liberaalidemokraatti A.V. Mitrofanov ehdottaa 1997 ratkaisuksi Ukrainan jakamista kolmeen tai neljään valtioon kansallisuuksien mukaan. Tuttua puhetta tänäänkin!

 

Kun mediassa pidetään Vladimir Putinin Ukrainan politiikkaa arvaamattomana, niin se näyttääkin natsaavan hyvin,  Alpo Juntusen teoksessa jo ennen Ukrainan kriisiä selvitetyn, Venäjän perinteisen geopolitiikan kanssa.

 

Taitaa olla syytä vielä painottaa, että jonkin asian ymmärtäminen ja sen hyväksyminen, ovat kaksi eri asiaa. Niin ne ovat tässäkin jutussa.

 

Heikki Santala järjestöneuvos, Kauniainen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

PS:

täytyy poistua verkosta "rehellisiin töihin" joksikin aikaa; mutta blogi on kyllä auki ruusuille ja risuille;)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ehkäpä Venäjää riivaa vain jättiläisvaltion liika suuruus, jotta se kykenisi olemaan vakaa, kaikkia eri alueitaan ja kansojaan tyydyttävä hallinnoltaan ja demokratialtaan, sekä toimimaan valtiona viisaasti, ilman "vainoharhaisuuden pelkoja kaikkialla ympäröivistä vihollisista"?
:D

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Seppo

Pöhötautiset ovat aina maailmaa hallinneet. Muistettakoon nyt vaikka eurooppalaisten harjoittamat siirtomaa-valloitukset ympäri maailmaa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Venäjä näkee Naton monoliittisena mörkönä, joka ahmii kansakuntia kitaansa, ja läähättää jo porstuassa. Tällä puolella "aitaa" Nato on yksittäisten, mutta demokratia-aatteen yhdistämien kansojen liittouma.

Venäjän Nato-näkemyksessä on vähintään puolet sisäpoliittista maalailua, jolla pönkitetään autoritaarista valtiomuotoa.

Suomi ei pysty vaikuttamaan Venäjän valtiomuotoon tai hallintokulttuuriin, ja "geografialle emme voi mitään" -tokaisukin on yhä voimassa. Tai odotas... olisiko Suomi maa-alueena vaihdettavissa Italian, Vietnamin tai Norsunluurannikon kanssa päittäin? Ainakin pinta-alat ovat jokaisella runsaat 300 tuhatta neliökilometriä, emmekä vaihtokaupan jälkeen enää joutuisi elelemään Venäjän tuntumassa.

Jukka Mäkinen

Madagaskar olisi sopiva pläntti. Ihan vaan suora swäppi, vaihdetaan väestö päittäin.
Sitten ei olisi ketään rajanaapurina.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Niillä on kaks ja puolisataa tuhatta neliökilsaa enemmän aluetta, mutta jos suostuvat vaihtoon niin: tervetuloa madagaskarilaiset vahtimaan uutta itärajaanne!

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ajatelkaa Euroopan harmoniaa, jos venäläiset asuisivat Madagaskarilla ja madagaskarilaiset Venäjällä! :D

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Tuomo,

tuon autoritaarin osalta Alpo Juntunen tutkimuksissaan päätyy "toteamaan":

"Venäläiset ovat kansana aina luottaneet vahvaan ja samalla myös itsenvaltaiseen johtamistapaan. Valtavat mittasuhteet ovat asettaneet maan johtajille aivan erilaiset vaatimukset kuin lännen johtajille."

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Venäjän harjoittma geopolitiikka on synonyymi isovenäläiselle imperialismille!

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Pertti,

suurvallan laajentumispolitiikkaa kutsutaan imperialismiksi, ilmansuunnasta riippumatta.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Lopetetaan sitten tarinointi geopolitiikasta!

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #17

Geopolitiikka, hieno sana mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Mitä tarkoittaa Suomen geopolitinen asema? Tarkoittaako se esimerkiksi kuulumista Venäjän etupiiriin, vai sitä että köyhän on oltava nöyrä?

Venäjän geopoliittinen tavoite on ehkä saavuttaa määräysvalta alueesta, joka ulottuu Atlantilta Tyynelle merelle. Tämän suuntaisia pyrkimyksiä ja karttojakin olen kuullut ja nähnyt

Tavoite on hieno ja ylevä, mutta mutta, pahaksi esteeksi tämän saavuttamiseksi on muodostunut Pohjois-Atlantin liitto. Tällä liitolla, vastoin monen venäjämielisen käsitystä, ei vastaavasti ole tavoitteena pyrkiä laajentamaan omaa vaikutusvaltaansa Atlantilta Tyynellemerelle. Mikä siis on Naton geopoliittinen tavoite? Peruskirjan mukaisesti se on turvata jäsenvaltioiden alueellinen koskemattomuus. Se tavoite on tähän asti toteutunut.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #18

"Mitä tarkoittaa Suomen geopolitinen asema? Tarkoittaako se esimerkiksi kuulumista Venäjän etupiiriin, vai sitä että köyhän on oltava nöyrä?"

Geopolitiikka ei merkitse köyhyyttä tai (siitä seuraavaa) nöyryyttä, vaan maantieteellisten faktojen vaikutusta valtion toimintaan kansainvälisesti.

Rumasti sanottuna Suomi venäläisen näkemyksen mukaan todellakin kuuluu heikäläiseen reviiriin siten, että emme ole läntisen sotilasliiton jäsen. Vaihtoehtona tälle olisi Suomen Nato-jäsenyys, mikä tekisi maastamme - jälleen venäläisnäkemyksen mukaan - osan turvallisuusongelmaa. Koska emme sen enempää periaatteesta kuin käytännön syistäkään siirrä Suomea pois sen nykyisestä sijainnista, on yhtenä politiikan "lähtötiedoista" edelleen pidettävä naapuruutta Venäjän kanssa.

Haluaako Suomi siis jatkossakin olla osa (Pohjois-Eurooppaa stabilisoivaa) ratkaisua, vai ryhtyä osaksi (lähialuettaan aseistavaa) ongelmaa?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #20

Kiitos Tuomo selvityksestä. Suomen geopoliittinen asema tarkoittaa siis sitä, että Suomen on sijaintinsa vuoksi otettava omassa politiikassaan huomioon Venäjä (suomettuminen). Mikä lienee Monakon tai Liechtensteinin geopoliillinen tilanne?

Suomen on valittava "haluaako Suomi jatkossakin olla osa (Pohjois-Eurooppaa stabilisoivaa) ratkaisua, vai ryhtyä osaksi (lähialuettaan aseistavaa) ongelmaa?"

Tuomo, miten tämä Pohjois-Euroopan stabilisoiva ratkaisu suhtautuu Seppo Hildén kommentissa #7 esiin tuomaan Putinin neuvonantaja Duginin ajatuksiin Suomesta:

Dugin toteaa kirjassa, että Suomen valtio on ”epävakaa” ja kuuluu historiallisesti tarkasteltuna Venäjän geopoliittiseen tilaan. Duginin mukaan Suomi tulisi liittää yhteen Venäjän federaation Karjalan autonomisen tasavallan kanssa yhdeksi etnis-alueelliseksi muodostelmaksi, jolla olisi kulttuurillinen autonomia mutta joka olisi strategisesti integroitu Euraasia-blokkiin. Suomen pohjoisosat pitää irrottaa Suomen alueesta ja liittää suoraan Murmanskin alueeseen.

Ei taida herra Dugin olla kovin vakuuttunut Pohjois-Euroopan stabiilisuudesta.

Nyt sitten meille jäisi valinta haluammeko kuulua herra Duginin kuvaamaan Euraasia-blokkiin vai natotettuun länsi-blokkiin jos siihen väliin ei jää Suomen kokoista tilaa, niin kuin jotkut suomalaiset politiikan asiantuntijat uskovat.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #18

Matti, kiitos kysymästä !

Juttuni tukeutuu tiukasti lähdeaineistoon. Omiin viisauksiin ei ole eväitä.

"Yleisen ja pelkistetyn määritelmän mukaan geopolitiikka tieteenä on poliittisten ilmiöiden ja tapahtumien kuvaamista ja selittämistä maantieteen ja siihen liittyvien asioiden nojalla."

Juntusen mukaan länsimaisen geopolitiikan juuret ovat antiikissa. Jo Herodotes turvautui maantieteeseen kuvatessaan tapahtumia. Venäjällä sen synty liittyy Pietari Suuren 1725 perustamaan Venäjän tiedeakatemiaan.

Enpä lähde oikomaan vastauksiasi kysymykseesi Venäjän tavoitteista.

Natonkin kohdalla lainasin vain lähdettä; olematta sen enempää venäjä- kuin länsimielinenkään. Kyllä kirjoja pitää voida lukea leimautumatta.

Sotilasliiton laajenemisesta on kirjassa kyllä azerbaidzanilaisen politologi K.S. Gadzijevin näkemys. Hän kysyi 1997 "Voiko jokin sotilasliitto ylipäänsä pysyä hengissä, jos sillä ei ole vastustajaa?" Tarkasteltuaan yksityiskohtaisesti Naton laajentumista ja Venäjän suhtautumista kehitykseen, hän vuotta myöhemmin toteaa laajentumisen olevan Naton elinehto.

Walesintohtori Tuomas Forsberg puolestaan toteaa Nato-Kirjassaan 2002: "Nato perustettiin Neuvostoliiton uhkaa vastaan, mutta tästä viholliskuvasta liittokunta luopui kylmän sodan päätyttyä." Vastustaja siis puuttuu.

Nato on sittemmin kovasti laajentunut Euroopassa. Onko sillä jokin yhteys Gadzijevin näkemysten kanssa, sen jätän Sinulle Nato-tuntijana arvioitavaksi.

Seppo Hildén

ja jos tutustuu tähän samaiseen Duginin ”Venäjän geopoliittinen tulevaisuus”-kirjaan, löytyy sieltä toimintaohjeet myös Suomen osalle.

Dugin toteaa kirjassa, että Suomen valtio on ”epävakaa” ja kuuluu historiallisesti tarkasteltuna Venäjän geopoliittiseen tilaan. Duginin mukaan Suomi tulisi liittää yhteen Venäjän federaation Karjalan autonomisen tasavallan kanssa yhdeksi etnis-alueelliseksi muodostelmaksi, jolla olisi kulttuurillinen autonomia mutta joka olisi strategisesti integroitu Euraasia-blokkiin. Suomen pohjoisosat pitää irrottaa Suomen alueesta ja liittää suoraan Murmanskin alueeseen.

Ihmettelen ettei tästä Suomea koskevasta selväsanaisesta osasta kukaan poliitikkomme tai Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen sotilasasiantuntija uskalla mainita julkisuudessa mitään. Ei meille suomalaisille eikä etenkään venäläisille.

Ummistetaan vaan silmämme, ollaan hys hys, vaikka kyse on naapurin esittämistä ja julkisuuteen laittamista strategioista, mihin Venäjä pyrkii ja on jo menossa(Ukrainassa jo toteuttaa strategiaansa).

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Seppo,

tuota voisi vielä vähän jatkaa. Duginin mukaan (1997):

"Venäjän on liittouduttava Euroopan Euroopan unionin ja ja erityisesti sen vahvimman valtion Saksan kanssa. On muodostettava Berliini-Moskova-akselin muodostama suurvalta." Ja edelleen: "Saksan ja Venäjän ystävyyden nimissä Dugin jakaa imperiumin kahteen etupiiriin. Siinä Slovakia, Kroatia, Unkari, Puola ja Baltian maat annetaan Saksan etupiiriin. Venäjälle kuuluisivat Kreikka, Albania, Bulgaria, Serbia, Romania ja Suomi." (Lähde: Juntunen)

Vaikuttaa historian plagioinnilta. Onhan siinä tosiaan ihmettelemistä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kyse ei ole pelkästä plagioinnista, vaan tässä tuodaan ilmi Venäjän tavoitteet pitkässä juoksussa.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

"Perustuslakimme 1 pykalän täysivaltaisuussäännös estää vieraan sotilasvallan tulon Suomeen liittolaissuhteessakin, ELLEI TÄTÄ VIERASTA SOTILASVOIMAA ALISTETA SUOMEN SOTILASJOHDOLLE. "JA KUN YLIPÄÄLLIKÖN ON OLTAVA SUOMEN KANSALAINEN sulkeutunee laskuista luovutuksen käyttäminen kansainvälisessä sotilaallisessa yhteistyössä, ellei yhteistyötä perustettaessa käytetä perustuslain säätämisjärjestystä."

lainattu:Jaakko Husa ja Antero Jyränki, Kirja:Valtiosääntöoikeus.

Nyt on Stubbi ja Haglund juosseet yli perustuslain viemättä tätä sopimusta eduskunnan käsiteltäväksi.

Kun Suomesta puuttuu perustuslakituomioistuin voi eliitti kusettaa minkä kerkiää.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Markku

Kyllä tässä väkisinkin epäilyksen siemen jää elämään.

Jos se on vain Nato-byrokratia-talkoo-paperi - kuten he väittävät - niin kyllä ajankohta on kuitenkin täysin väärä. Entisilläkin papereilla on hyvin pärjätty.

Risto Koivula

Pitäisi katsoa, kuinka mikäkin suhtautuu yhteisesti demokraattisesti YK:n kautta säädettyyn kansainväliseen oikeuteen. Venäjä haluaa surffata sillä, ja NATO pistää kokonaan viralta oman sotilasdiktatuurinsa hyväksi.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/09/suomi-a...

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Risto,

noinhan se on värittömien lasien läpi katsottuna.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ei Natolta tehtävää ole puuttunut. Sehän oli ennen tätä uutta kriisiä suuntaunut euroopan ulkopuolisiin kansainvälisiin kriisinhallinta tehtäviin. Sodankäyntiä euroopassa pidettiin vanhanaikaisena. Vanhat jäsenmaat pienensivät euroopassa kilvan asevoimiaan ja puolustusbudjettejaan. Uudet itäiset jäsenmaat tienenkin hakivat turvaa venäjältä ja kuten olemme nähneet eivät turhaan.

Nythän on kysystty onko eri alueilla oikeus erota ja liittyä johonkin toiseen valtioon tai ryhtyä itsenäiseksi. Minusta on. Kuten on euroopassa tapahtunutkin. Esim tsekit ja slovakit. Saa nähdä miten Skotit. Mutta ei se pyssynpiipuilla tapahdu. Ja jos näin se koskee myös venäjän tasavaltoja. Siellä on muitakin halukkaita lähtijöitä kuin ne jotka pääsivät nl hajotessa karkuun. Mutta tätä taas venäjämieliset eivät tarkoita.

Jos suomi ei käytä itsenäisen maan oikeuksia ja velvollisuuksia. Ei niitä meillä kohta ole taas oikeutta käyttää. Siksi meidän kannattaa järjestää täällä halutessame esim kansainvälisiä harjoituksia, kuten nyt. Tämäkään harjoitus ei liittynyt tähän kriisiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset