*

HeikkiSantala Iskee avoimesti; perinteisten arvojen puolesta

Suomen kilpailukyky on kunnossa

 

SUOMEN KILPAILUKYKY ON KUNNOSSA

 

Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelman mukaan ”Kilpailukykymme on rapautunut 10-15 prosenttia keskeisiä kilpailijamaita [Saksa ja Ruotsi] heikommaksi.”

 

”Tuottavuusloikkana” hallitus vaatii yksikkötyökustannusten alentamista vähintään 5 prosentilla. Työaika pitenisi 100 tunnilla vuodessa. Se tekee 115 000 henkilötyövuotta palkatona työtä. Palkkataso alenisi 5-7 prosentilla. Verottajan palkkatietojen mukaan se olisi 4,6 miljardin tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille. Ellei sitä hyväksytä, uhkaa hallitus rankaisutoimilla.

 

Puolueettomat asiantuntijat ja laaja tilastomateriaali osoittavat, ettei hallituksen väite Suomen huonosta kilpailukyvystä pidä paikkaansa. Hallitusmedia kuitenkin – kuten Ilkan pääkirjoitus 4.8. - orjallisesti levittää hallituksen numeroita ja väitteitä oikeina ja ainoana totuutena.

 

On harhaanjohtavaa käyttää pelkkiä työvoimakustannuksia kilpailukyvyn mittarina, koska ne ovat vain yksi osa lukuisten muiden tekijöiden joukossa: tuotantotilakulut, koneet, laitteet, energia, raaka-aineet, rahoituskulut, jne.

 

Mikä tässä oikein mättää? Sitä voi selvittää laajalla tilasto-otannalla ja muulla luotettavalla aineistolla.

 

Tämän jutun lähteitä: Eutostat, Maailman Talousfoorumi (World Economic Forum, WEF), OECD, ETLA, Palkansaajien tutkimuslaitos, Tilastokeskus, VM, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (Tukuseto) ja muut tahot.

 

Kilpailukyky on veteen piirretty viiva. Edes tilastoperusteet eivät verrokkimaissa ole samat. Eivät myöskään tuotteet. Esimerkiksi autoteollisuudella emme kilpaile Saksan ja Ruotsin kanssa. Killpailukykytilastoissa ne kuitenkin ovat.

 

Yksistään vertailun lähtöajankohdan ja ajanjakson valinta vaikuttavat ratkaisevasti vertailun lopputulokseen. Toinen on se mitä verrataan; koko kansantaloutta vaiko osaa siitä. Kilpailukykytilastot vaihtelevat sen mukaisesti. Niistä saa mitä tilaa.

 

Eurostat 2015 tilaston mukaan teollisuuden yksikkötyökustannukset 2013 olivat Suomessa ja Ruotsissa samaa tasoa, ja Saksassa näitä korkeammat.

 

Tukuseto kertoo tammikuun 2015 raportissaan, että Suomen tehdasteollisuuden kilpailukyvyn kolmatta vuotta jatkunut heikentyminen johtui käytännössä kokonaan euron vahvistumisesta, eivätkä nimelliset yksikkötyökustannukset enää kasvaneet kilpailijamaita nopeammin. Ruotsin oma kruunu on vahva kilpailuvaltti.

 

Maailman Talousfoorumin (WEF) kilpailukykyraporttissa 2014-2015 Suomi on Euroopassa Sveitsin jälkeen kakkonen (maailman tilastossa 4:s), Saksa kolmas (5) ja Ruotsi kuudes (10). Raportti arvioi myöskin tulevaa kehitystä ja siten sopisi hyvin hallituksen osviitaksi.

 

Innovation ja koulutuksen tason osalta WEF luokittelee Suomen maailman ykköseksi. WEF seuraa ja analysoi 144 valtion taloutta. Suomessa siihen yhteyksiä hoitaa ETLA.

 

Hallituksen väitteiltä Suomen rapautuneesta kilpailukyvystä rapautuu lähdeaineistossa pohja pois. ”Tuottavuusloikkaa” ei kilpailukykyyn tarvita. Kokonaan toinen juttu on miten talous saadaan elpymään.

 

Heikki Santala järjestöneuvos Kauniainen

 

http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/suomen-kilpailukyky-on-kunnossa-1.1890721

 

PS: MIKSI edellinen blogini "Valtakunnansovittelijan paha munaus"  poistettiin tältä sivulta ?

http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200513-valtakunnansovittel...

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Tämä hallitusmedian rummutus on siis samanlaista kuin varuskuntien lakkauttamisia perusteltiin varusmieikäisten ikäluokkien pienenmisellä, eivät ne ole pienenneet 70-luvun jälkeen.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Jouni,

kyllä kaikenlainen tarkoituksellinen harhaanjohtaminen on vastenmielistä.

Mutta eihän rehellisyys politiikan hyveitä olekaan. Ja kun korjausaikakin on neljä vuotta, niin eipä tässä paljon muu auta kun potkia rännejä ;)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Umpikujassa me olemme ilman omaa valuuttaa ja keskuspankkia. Kaikki nykyiset, esitetyt vaihtoehdot vain heikentävät kansantalouttamme.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Jarmo,

kyllä se noin on. Kaikkien muiden pohjoismaiden oma valuuttaa on siitä todisteena.

Oltakoon Väyrysestä mitä mieltä tahansa, niin hänen ehdotuksensa markan käyttöönotosta rinnakkaisvaluuttana on järkeenkäypä. Sitä vain esittää väärä mies.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Mitä tämä höpötys kansakuntien kilpailukyvystä oikein on? Alun perin ovat kilpailleet yritykset ja vain ne yritykset, jotka toimivat samalla toimialalla. Kansakunnilla ei ole minkäänlaista syytä kilpailla keskenään. Maapallo on pyöreä planeetta, jonka jokainen kohta on hieman erilainen luonnoltaan ja olosuhteiltaan. Jo tämä maantieteellinen tosiasia todistaa sen puolesta, että kilpailusta ei ole kysymys.

Jokaisella alueella maapallolla on hieman erilaiset olosuhteet, kansakuntien osalta kyseessä on eläminen omalla alueellaan, kotimaassaan, eikä kilpaileminen muiden kansakuntien kanssa.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Tarja;

kilpailukykyvertailussa verrataan maailman maiden koko kansantaloutta, sekä osia siitä. Vaikka olosuhteet eroavatkin rajusti.

Suomi ei tietenkään kilpaile halpatyövoiman kanssa, emmekä heidän elintasostaan. Mutta koetamme pysyä näidenkin markkinoilla paremmalla laadulla.

Esimerkiksi aasian halpapaita on ensimmäisen pesun jälkeen usein pelkkä riepu; jos kelpaa siihenkään. Minulla on ainakin 20 vuotta vanhoja Nanson paitoja. Niissä on edelleen ryhti tallella. Halpa tulee kalliiksi.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

"Se tekee 115 000 henkilötyövuotta palkatona työtä."

Tämä luku taitaa olla aika varovainen arvio? Riippu ilmeisesti mitä tietolähteitä käyttää.

Olemme päätyneet lukuun joka olisi jopa 180 000 henkilötyövuotta, kun tilastokeskuksen ilmoittamia lukuja katsotaan vakinaisten ja määräaikaisten työssä olleiden henkilöiden määrällä vuonna 2014.

Vieläkun joku osaisi kertoa miten työaikojen pidentäminen vähentäisi työttömyyttä, kuten elisessä keskustelussa väitettiin??

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Arto,

oikeassa olet.

Esimerkiksi palkoissa verottajan tiedot (joita käytin) ovat Tilastokeskuksen palkkoja pienemmät. -Sama koskee työvoiman määrää; kuten kerrot.

Koetan vain pysyä pienemmissä luvuissa, ettei ainakaan suurentelusta tule lunta tupaan. Asenteiden kanssa ei tietenkään kannata ollenkaan mittailla.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

On paljon erilaisia syitä siihen, miksi talouspolitiikkaa ja finanssipoliittista ajattelua pitää nostaa uudelle tasolle. Tähän voisi tuoda hyvän perustan se, että olemme siirtyneet 2000-luvulle. Muistan miten monena vuosikymmenenä odottaessamme tätä ihmettä, että mitä tarkoittaa elää tulevaisuudessa ja 2000-luvulla, visioimme monenlaisia avaruusohjelmia ja teknisiä laitteita. Nyt ne ovat totta.

Mutta onko sellainen asia totta, että me suomalaisetkaan olisimme tuoneet talousajatteluamme eteenpäin niin, että hyväksyisimme siihen uusia piirteitä ja myös vanhoja piirteitä. Esimerkkinä mainitsen, että me tulevaisuuden ihmiset teemme paljon nettitöitä (siitä voisi saada nykyisillä järjestelmillä ja toisiamme auttaessamme myös rahaa) ja työksi laskettaisiin uudelleen myös kotityöt ja puun pilkkomiset (ja siitäkin saisi myös rahaa). Koska ilman rahaa nyky-yhteiskunnassa (täällä tulevaisuudessa) ei enää voi elää.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Tarja,

kyllä; maailma muuttuu Eskoseni. Titojenkäsittelyn eri muodoissa muutos-kehitys on ollut hurjaa. Ja se jatkuu. Ei olla missään pysäkillä.

Parikymmentä vuotta sitten "syntynyt" netti on suorastaan räjähtänyt. Sovellutusten rajana on vain mielikuvitus. Mitähän uutta huomenna julkistetaan!

Antti Jokela

Kilpailukyky voidaan jakaa kahteen komponenttiin: kustannuskilpailukykyyn ja kasvukilpailukykyyn. Ensimmäinen mittari vertaa työvoimakustannusten kehitystä työn tuottavuuden kasvuun lyhyellä aikavälillä ja jälkimmäinen pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä. WEF:n ja IMD:n selvitykset mittaavat lähinnä kasvukilpailukyä, jossa Suomi pärjää hyvin.

Suomen ongelma onkin lähinnä kustannuskilpailukyvyssä. Pintapuolisesti sekin näyttää kohtuulliselta, kuten blogisti kertoo. Nimellisen yksikkötyökustannuksen kehitys ei ole hälyttävä. Kuva muuttuu, kun tilannetta tarkastellaan suhteellisilla reaalisilla yksikkötyökustannuksilla. Tällä mittarilla Suomi on lasketellut alamäkeä vuodesta 2002 alkaen. Siinä työvoimakustannuksia mitataan arvonlisäyksen hinnoissa. Toisin sanoen mittari näyttää saman verran parannusta jos sinkkiämpärin hinta nousee 10% tai vaihtoehtoisesti tuottavuus nousee 10%.

Aiheesta löytyy Mika Malirannan erinomainen artikkeli, josta oheinen lainaus:

"Reaalisilla yksikkötyökustannuksilla mitattuna Suomen kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen on ollut sekä pitkäaikaista että laajaa. Vajoaminen alkoi jo vuoden 2002 jälkeen. Tilanteen heikkenemistä on tapahtunut sekä monilla teollisuuden aloilla että yksityisissä palveluissa. Heikkeneminen on johtunut tuottavuuskasvun hidastumisesta suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin sekä kilpailijamaita nopeammasta palkkakehityksestä. Teollisuudessa se on johtunut myös arvonlisäyksen hinnan poikkeuksellisen nopeasta alenemisesta."

http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty32014/ty32014Malira...

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Antti,

lähdeaineistoa on joka lähtöön. Ota niistä sitten hakemaasi asiaan luotettavimpia; siinä pulma.

Mielestäni hyvin perusteltuja ovat myös Pekka Sauramon hintakilpailukykyselvitykset; tuorein ja aiemmat.

Tähän juttuun tutkin erityisesti 2015 artikkelia :

http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty22015/ty22015Sauram...

Kaiken kaikkiaan: ei tässäkään yhtä totuutta ole.

Kiitti palautteestasi !

Antti Jokela

Totta, ei tässä ole yhtä ainoaa totuutta. Eiväthän esimerkiksi noiden artikkelien kirjoittajatkaan (Maliranta ja Sauramo) väitä tietävänsä yksiselitteistä totuutta.

Sauramo kirjoittaa: "... uudella hallituskaudella painopisteen kilpailukyvyn parantamisessa pitäisi olla muualla kuin hinta- ja kustannuskilpailukyvyn parantamisessa, esimerkiksi laadukkaiden vientituotteiden luomisessa ja niiden osaavassa markkinoinnissa. Nyt emme elä aikaa, jolloin vain palkansaajien tulisi uhrautua jonkun epämääräisesti määritellyn yhteisen edun nimissä."

Mitenkähän hallitus luo laadukkaita vientituotteita ja markkinoi niitä? Sauramokin varmaan ymmärtää, ettei mikään hallitus tuohon kykene. Emmehän elä suunnitelmataloudessa. Toisaalta kustannusten alentaminen parantaa joka tapauksessa kilpailukykyä, jos kaikki muut parametrit säilyvät samoina; sitä ei kai kukaan voi kiistää.

Käyttäjän hannutkeranen kuva
Hannu Keränen

Samaa olen yrittänyt toitottaa. Ei ne kuuntele kuin omia juttujaan.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Hannu,

kannattaa tuolloin aina välillä muistaa vanhaa viisautta:

"On aivan turha niin vähäpätöisin asein, kuin järjen avulla taistella päähänpinttymien suurta joukkoa vastaan."

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Palkkakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta on 13,5% keskiarvon mukaan tällähetkellä Suomessa.

Matallin vientiteollisuudessa se on 7%

Jos sen sinkkiämpärin hinta on 10€ niin palkkakustannukset ovat 70centtiä.

Ei siinä paljoa palkkakustannukset vaikuta vaikka tuottavuus tai ämpärinhinta nousee sen 10% koska hinnan nousu tai tuottavuuden nousu on suurempi mitä palkka kustannukset.

Sipilän esittämä 5% superloikan vaikutus palkkojen alenemiseen tässätapauksessa olisi 0,35% Eli palkkakustannukset olisivat 6,65%

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Arto,

niin, en minä tässä ole asettunut kenenkään asiamieheksi. Koetan vaan päästä jotenkuten perille ja kertoa mitä lähteistä irti saa.

Mutta jos joku vielä keksii ottaa mataloustuet selvitykseen, niin se vasta hetteikkö on. Ja tulenarka.

Antti Jokela

Laskelmassa täytyy huomioida myös välituotepanosten (eli tavaroiden ja palveluiden) osuus kustannuksista. Niissähän on "piilevää" työkustannusta, erityisesti palveluissa. Teollisuus on ulkoistanut suuren osan toiminnoista, joten oman työn osuus on pieni. Suomen Pankin laskelmien mukaan välituotepanosten osuus tehdasteollisuuden tuotannosta on merkittävä, noin 75 %.

http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/euro_ja_ta...

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

"Suomen Pankin laskelmien mukaan välituotepanosten osuus tehdasteollisuuden tuotannosta on merkittävä, noin 75 %."

Aivan niin, ja tästä 75% osuudesta palkkakustannukset ovat ?

Mikäli ne ovat samaa luokkaa kuin yrityksen omat palkka kustannukset 7% niin silloin ne ovat 5,25% 75% osuudesta, eli pienemmät kuin yrityksen omat palkkakustannukset.
Juuri näistä syistä yritykset keskittyvätkin omaan osaamisalueeseensa ja uloistavat muut toiminnot ja palvelut ulkopuolisille, edullisimmille toimijoille.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #21

Sepä se, ei kukaan voi laskea tarkasti palkkakustannusten osuutta käymättä läpi koko arvoketjua. Eikä se sittenkään oikein onnistu, koska harvat yritykset edes mittaavat asioita riittävällä tarkkuudella. Palkkakustannusten osuus lisäksi vaihtelee toimialoittain, yrityksittäin ja tuotteittain.

Jos samassa (alihankinta)yrityksessä tehdään monia (väli)tuotteita/palveluita monille eri toimialoille, niin miten työpanos allokoidaan kullekin tuotteelle/palvelulle ja sitä kautta kullekin toimialalle?

Eri toimialojen työvoimakustannusten osuus tuotoksesta (kansantalouden tasolla) on yllä linkatussa Suomen Pankin dokumentissa (taulukko 3), mutta siinä ei siis ole huomioitu edellä kuvattua kompleksisuutta. Teollisuusyritykset käyttävät mm. palveluita, joissa työvoimakustannusten osuus on 30-40%, vaikka niiden oman työn osuus on vain 14.7%.

Ei tämä tosiaan ole aivan yksinkertainen pähkinä.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Heikki.
Minulla sama ajatus näiden lähteiden osalta ja siitä, että tietoa on toisenkinlaistakin saatavilla mitä yleinen media tuo esille.

Jokainen voi käydä katselemassa ja tutkimassa mitä löytää ja siten tehdä omat johtopäätöksensä mikä on totta ja mikä kyseenalaista totuutta.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Arto,

juuri niin.

Muuten ulkoistamme oman ajattelumme ja olemme vietävissä.

Olisihan se helpointa, mutta ei sovi kaikille.

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

Yhtenä toimenpiteenä valtion kasvavien menojen kattamiseksi on esitetty arvonlisäveron korotusta. Tätä korotusta on vastustettu esittämällä sen vaikutuksia haitallisiksi lähes kaikkiin niihin taloudellisiin tekijöihin, joihin hallitus aikoo toimenpiteillään saada myönteistä kehitystä.
Siksi ihmetyttää, miksi näyttää siltä, ettei kukaan ole esittänyt harkittavaksi arvonlisäveron alentamista.
Vaikka arvonlisävero ehkä onkin valtion suurin yksittäinen tuloerä, voisi olettaa, että sen alentamista saattaisi harkita investointina, sen johdosta mahdollisesti tapahtuvan posittivisen kehityksen vuoksi.
Niin kauan kuin Suomen luottoluokitus on nykisellä tasolla voisi arvonlisäveron alentamisesta valtiolle koituva tulojenmentetys varmaankin kattaa lisäämällä lainanottoa.
Arvioitavaksi jää, kuinka kannattava tällainen "investointi" olisi.
Mahdollisen arvioinnin jätän itseäni viisaampien tehtäväksi.

Toimituksen poiminnat