HeikkiSantala Iskee avoimesti; perinteisten arvojen puolesta

Pohjalainen Peura-jahti

                          H y v ä ä  L o p p i a i s t a !

 

PIISPA PUOLUSTAA LUOVUTTAMATTOMIA IHMISOIKEUKSIA

 

Pohjalaisessa ja Ilkassa oli 20.12. Anne Niskakankaan ansiokas, Lapuan hiippakunnan piispan Simo Peuran haastattelu: ”Piispamme puolustaa ihmisoikeuksia”.

 

Hirmutekoja tehneiden ihmisoikeuksia ei voi teoista huolimatta loukata, ajattelee piispa Simo Peura.”

 

On selvää, että surmaajat ovat loukanneet muiden ihmisarvoa räikeästi ja siitä kuuluu seurata rangaistus. Meillä ei ole kuitenkaan oikeutta ottaa pois heidän tärkeintä ihmisoikeuttaan, vaikka olisivat tehneet mitä tahansa. Kuolemantuomio ei kuulu rangaistusvalikoimaan.”

 

Piispa on täysin oikeassa; hän vetoaa lakiin. Kyse ei ole vain uskonnollisista tai muista mielipiteistä, vaan ennen kaikkea laillisista ihmisoikeuksista. 

 

Jokaisen yhtäläiset ihmisoikeudet ovat luovuttamattomina voimassa syntymästä kuolemaan saakka. Oikeus- ja sivistysvaltiossa ne on suojattu perustuslailla ja ihmisoikeussopimuksilla ja ovat osa Suomen valtionsisäistä oikeutta.

 

Kuolemanrangaistus on meillä poistettu 66 vuotta sitten.

 

Nurmolainen Antti Herttua hyökkää mielipiteessään (Ilkka 31.12.) rajusti piispan kantaa ja myös henkilöä vastaan: ”Piispamme esittää kristitylle käsittämättömiä ajatuksia.” Ja: ”Onkohan piispamme edes luterilainen.”

 

Herttuan kirjoituksesta tuli heti mieleen Lapuan armoitettuun saarnamieheen, herännäispappi Niilo Kustaa Malmbergiin (Malmivaara) 1850-luvun puolivälissä kohdistunut vaino ja julkinen ajojahti. Se perustui katteettomiin juoruihin Malmbergin holtittomasta viinankäytöstä ja huoruudesta. Vainon käynnistäjä ja ylläpitäjä oli Ylihärmän kappalainen Carl Gustav von Essen. Hän kadehti Malmbergin saarnataitoja.

 

Lapuan emäkirkossa ja kappelikirkoissa oli turha toivoa istumapaikkaa, ellei tullut paikalle paljon ennen jumalanpalveluksen alkua. Samoin oli Ylihärmän kirkossa, Malmbergin siellä saarnatessa. von Essen sen sijaan joutui omassa kirkossaan saarnaamaan puolityhjälle salille. Se oli hänelle liikaa.

 

Herttuan kirjoituksen motiivina, piispa Simo Peuran kaltoin kohteluun, näyttää olevan kauna piispan kannanotoista Lapuan tuomiokapitulin Seinäjoelle suunnitellun siirron yhteydessä, jonne se alun pitäenkin 1950-luvulla oli tarkoitus sijoittaa.

 

Lopulta tuomiokapitulin Lapualle sijoitus oli maalaisliiton poliittinen ”lehmänkauppa” Urho Kekkosen ja Kustaa Tiitun avulla. Kummisetänä toimi opetusministeri Johannes Virolainen.

 

Mitä Herttuan luterilaisuuteen tulee, niin lainaan Martti Lutherin kirjan ”Juutalaisista ja heidän valheistaan” (1543) opetuksia juutalaisten eliminoimiseksi: ”Sen vuoksi heistä on pikaisesti päästävä!” (s.175).

 

Ja Lutherin kirjoituksesta ”Schem Hamphoras” (1543) juutalaisten rankaisemiseksi niin ”että kujat täyttyvät verestä, että kuolleet olisi laskettava ei sadoissa tuhansissa, vaan kymmenissä sadoissa tuhansissa.

 

Hitler kirjassaan ”Taisteluni” ihaili ja sitten toteutti Lutherin kehotukset; 6 miljoonaa menetti henkensä.

 

Tuota pimeää luterilaisuutta ei piispa Simo Peuran haastattelu edusta. Piispan sanoma ansaitsee kaikkien tuen. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.

 

Heikki Santala järjestöneuvos Kauniainen

 

http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/piispa-luovuttamattomien-ihmisoikeuksien-puolesta-1.1973972

http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/kommentteja-antti-herttuan-kirjoitukseen-1.1973929

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Malheuresemont (Ikävä kyllä), ihmisoikeudet on kosmeettinen käsite nykyajassamme. Luottotietonsa syystä tai toisesta menettämään joutunut kansalainen on aina ihmisoikeuksien ulkopuolella.

Voidaan siis kysyä, onko tappajalla yhtäläinen ihmisoikeus vs. luottotietonsa menettäneen kansalaisen oikeus.

Toisaalta, ihmisoikeuden käsitettä on hyvä tarkentaa yleisestä ihmisoikeudesta suhteessa kansalaistason ihmisoikeuksiin.

Suomessa lähes puoli miljoonaa kansalaisoikeutensa menettänyttä, luottotiedotonta tai maksuhäiriöistä, on yhteiskunnastamme ulkoistettu.

Ei liene yhdentekevää kysyä, miksi elämänsä rakennusvaiheessa olevat nuoret elävät yhteiskunnan toimeentulotuesta riippuvaisina.

Asennekylmyys lisääntyy sitä mukaa, miten ns. holtittomasti taloutensa kurjuuteen ajaneet kansalaiset, tuomitaan.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Mirjami,

perustuslaki ja ihmisoikeussopimukset lähtevät siitä, että niissä ei eroa ihmisoikeuksissa tehdä eri ihmisten välillä. Tässä blogissa on kyse siitä.

Kokonaan toinen juttu on, miten säännökset ovat käytännössä toteutuneet kunkin oikeuden sisällä eri ihmisten osalta. Eli kohdellaanko ihmisisiä eri tavalla esimerkiksi luottokelpoisuuden menettämisen osalta. Samoin pitäisi tietenkin kohdella.

Eri ihmisoikeuksien vertaaminen keskenään onkin sitten visainen ja eri asia.

Sosiaalisen ihmisoikeuden toteutuminen on varmaankin yksi epäilyttävimmistä. Kun Hurstien leipäjonoissa on joka kerta 3000 hädässä olevaa vähäosaista ja työtöntä, niin panee vahvasti epäilemään sen ihmisoikeuden toteutumista hyvinvointiyhteiskunta Suomessa.

Ylevät sopimukset ja käytäntö eivät aina kohtaa.

Käyttäjän NiiloValtuustoonKrki kuva
Niilo Kärki

"Maahanmuutto ei koskaan voi tarkoittaa sitä, että keskeiset arvomme, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet kyseenalaistetaan.”
Edes kyseenalaistetaan!

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Niilo,

niin; maassa maan tavalla, eli kaikkien on maamme lakeja noudatettava.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari
Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Seppo,

luultavasti on; onhan hän lukenut mies.

Toimituksen poiminnat