HeikkiSantala Iskee avoimesti; perinteisten arvojen puolesta

Ryhmäkuri perustuu perustuslakiin

Usein väitetään, että ns. ryhmäkuri olisi perustuslain 29 §:n, kansanedustajan riippumattomuus, vastainen. Lainsäätäjä on kokonaan toista mieltä: perustuslakivaliokunta on tarkastanut ja todennut eduskuntaryhmiä koskevan lain kaikilta – myös ryhmäkurin - osiltaan perustuslain mukaiseksi. (PeVM 11/2012 vp).

Ryhmäkurilla tarkoitetaan sitä, että kansanedustaja velvoitetaan noudattamaan oman eduskuntaryhmän sääntöjä ja niiden mukaisia enemmistöpäätöksiä.

Eduskuntaryhmään liittyminen on vapaaehtoista, eikä kansanedustajana toimiminen edellytä ryhmän jäsenyyttä.

Eduskuntaryhmän muodostavat saman rekisteröidyn puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokaslistoilta eduskuntavaaleissa valitut kansanedustajat, jotka eduskuntaryhmä jäsenikseen hyväksyy.

Edustaja voi myös kesken vaalikauden erota ryhmästä, siirtyä toiseen ryhmään, perustaa uuden ryhmän tai jättäytyä ryhmien ulkopuolelle. Tämän takaa perustuslain mukainen järjestäytymisvapaus.

Perustuslain 29 §:ssä säädetään kansanedustajan riippumattomuudesta. Sen tarkoituksena on suojata edustajan riippumattomuutta.

Perustuslakiuudistuksen esitöissä kuitenkin todettiin eduskuntatyön olennaisesti perustuvan eduskuntaryhmissä tapahtuvalle toiminnalle.

Liittyessään vapaaehtoisesti ryhmäänsä edustaja on tietoinen ryhmän säännöistä ja toimintatavoista, ja liittymisellään ne hyväksyy.

Tästä syystä, eduskuntaryhmien katsottiin [perustuslain] esityksen perusteluissa voivan säännösten estämättä kohdistaa jäseniinsä erilaisia ryhmän toimintaan osallistumiseen ja ryhmän jäsenyyteen liittyviä sääntöjensä mukaisia seuraamuksia, jotka perustuvat ryhmän sisäiseeen toimintavapauteen (HE 1/1998 vp, s. 84).” (PeV).

Lain perusteluissa eduskuntaryhmistä sanotaan lisäksi, että:

On syytä korostaa, että säännöksellä [ryhmän jäsenyydestä] ei millään tavoin rajoiteta eduskuntaryhmän mahdollisuuksia määrätä niistä edellystyksistä, joilla ryhmään kuuluva edustaja kurinpitotoimena joko määräajaksi tai kokonaan erotetaan ryhmästä.”

Näin ollen eduskuntaryhmien sääntöjen mukainen kansanedustajan velvoite noudattaa ryhmän päätöksiä, eli myös ns. ryhmäkuria, on lainsäätäjän mukaan perustuslain mukainen, eikä loukkaa kansanedustajan riippumattomuutta.

Eri eduskuntaryhmien säännöt ovat hyvin saman tapaiset, kuten:

”Eduskuntaryhmä pyrkii esiintymään eduskuntatyössä yhtenäisenä. Eduskuntaryhmän jäsen on velvollinen noudattamaan ryhmän päätöksiä, mikäli asiassa ei sen laadun vuoksi ole annettu oikeutta toisenlaiseen käyttäytymiseen.” (kesk.)

Samanlaiset ovat myös sanktiot: huomautus, varoitus sekä raskauttavissa tapauksissa erottaminen ryhmän jäsenyydestä määräajaksi tai kokonaan.

Kokonaan oma asiansa on, tyytyykö edustaja ryhmän enemmistön kantaan, vai pitääkö vaalilupauksensa ja riskeeraa poliittiset etunsa. Se on kokonaan edustajasta itsestään kiinni. Takinkääntöön ei ryhmä voi häntä pakottaa. Erityisesti koko persujen ryhmä on tässä suhteessa nostettu tikun nokkaan.

- Tässä jutussa ei oteta kantaa ryhmäkuriin; todetaan vain mitä se lain mukaan on.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Perustuslakivaliokunta on vitsi, instanssi joka vääristelee perustuslakia miten haluaa. Perustuslakivaliokunta on myös vallan kolmijako-opin vastainen, eikä se täytä oikeusvaltiollisia periaatteita. Voitaisiin myös sanoa perustuslakivaliokunnan olevan laiton instanssi, oikeusvaltiollisesta näkökulmasta katsoen.

Siksi maahan tarvittaisiin poliittisesti riippumaton Perustuslakituomioistuin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Oletko katsonut noiden perustuslakiasiantuntijoiden kannanottoja? Kannattaisi katsoa, ennen kuin ryhtyy ehdottelemaan, että he käyttäisivät valtaa yli vaaleilla valitun eduskunnan. Jos perustuslakivaliokunta tekee huonoja päätöksiä, korjausta voidaan toivoa neljhän vuoden sisällä, mutta jos perustuslakituomioistuin on miehitetty asenteellisia ja subjektiivisia ratkaisuja tekevillä tuomareilla, korjauksen aikaansaaminen on totisesti vaikeaa.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Perustuslakivaliokunta on oikeusvaltiollisesta katsontakannasta laiton instanssi, joka ei täytä vallan kolmijako-oppia. Perustuslakivaliokuntaan ei myöskään tavallinen kansalainen voi viedä perustuslaillista ongelmaansa ratkaistavaksi, kuten demokraattisissa oikeusvaltioissa, kansalainen voi viedä perustuslaillisen ongelmansa puolueettomien tuomareiden ratkaistavaksi Perustuslakituomioistuimeen.

Itsekin yli yksitoista vuotta ilman ammatillisia ihmis- ja perusoikeuksia.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #5

Missään pohjoismaassa sen enempää kuin Isossa-Britanniassa, Irlannissa tai Alankomaissa ei ole perustuslakituomioistuinta. Yleensä niitä pidetään oikeusvaltioina. Jopa enemmän kuin Venäjää, Valko-Venäjää, Serbiaa, Moldovaa tai Albaniaa joissa on perustuslakituomioistuin.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #13

Ruotsissa on ollut yli sata vuotta erityinen elin, lagrådet – siis lakineuvosto, joka on heillä perustuslakiin perustuva elin, jossa on jäseninä ylimpien tuomioistuinten nykyisiä ja entisiä jäseniä ja voi olla muitakin esimerkiksi asian laadun mukaan. Mutta olennaista on se, että se on hallituksesta riippumaton elin.

Juuri tämä on oleellista että perustuslakia valvotaan muiden kuin poliitikkojen taholta, siksi meidän perustuslakivaliokuntamme ei ole oikeusvaltiollisesta näkökulmasta katsoen oikea instanssi valvomaan kansalaisten perustuslaillisten oikeuksien toteutumista.

Siksi oikeusvaltioina yleisesti pidetään maita jossa Perustuslakituomioistuin tai vastaava instanssi on, pääasia kuitenkin on, etteivät poliitikot valvo perustuslain toteutumista.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #13

Pikku jatko.

Erityinen perustuslakituomioistuin ei ole välttämättömyys. Perustuslain valvonta voidaan järjestää myös yleistoimivaltaisten tuomioistuinten varaan. Näin on esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Irlannissa sekä naapurimaissamme Norjassa, Tanskassa ja Virossa. Näissä maissa ei ole erityistä perustuslakituomioistuinta. Sen sijaan liittovaltion/valtion ylin tuomioistuin harjoittaa valvontaa ja voi todeta lain tai säännöksen perustuslain vastaiseksi.

Eli pääasia etteivät poliitikot valvo perustuslain toteutumista.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #18

Nyt alamme olla jo enemmän samoilla linjoilla.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #19

Pääasia etteivät poliitikot valvo perustuslain toteutumista, koska se rikkoo vallan kolmijako-oppia. Siksi oikeusvaltioissa on yleisesti poliittisesti riippumaton Perustuslakituomioistuin, mutta se ei ole välttämätön, se voi olla myös järjestetty kuten Ruotsissa tai muissa pohjoismaissa. Pääasia että perustuslain valvonta ei ole poliitikkojen käsissä kuten meillä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #20

"Pääasia että perustuslain valvonta ei ole poliitikkojen käsissä kuten meillä"

Mutta ei myöskään sellaisten juristien käsissä, joiden näkemyksiä ideologinen suuntautuminen ohjaa vahvemmin kuin poliitikkojen mielipiteitä konsanaan ja joilla ei ole edes poliittista vastuuta.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #23

Tuomareilta yleensäkin edellytetään aivan toisenlaista riippumattomuutta kuin poliitikoilta. Siksi lainvalvonta ei tule olla poliitikkojen käsissä.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #18

Markku, pieni kommentti:

Muissa pohjoismaissa oikeuslaitoksen keskushallinto on jo ajat sitten erotettu poliittisesta oikeusministeriöstä itsenäisille tuomioistuinvirastoille. Suomi on tässäkin takapajula.

Mutta on meillä sentään siinä jotakin liikettä: valmistelussa on parhaillaan ministeri Lindströmin torso toimeksianto ko. viraston perustamisesta meillekin; selvityksen määräaika 28.2.2017.

http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2217...

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #18
Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Markku,

aivan samaa olen kirjoitellut perustuslain 2000 säätämisestä lähtien.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Jep. Jos ei oman ryhmän /puolueen toiminta miellytä, niin aina voi vaihtaa toiseen ryhmään.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Nina,

kyllä, mutta siihen on nyttemmin koira haudattuna.

Aiemman puoluelain mukaisesti ryhmästä toiseen vaihtavan osuus ryhmän valtionavustuksesta seurasi loikkaajan mukana. Mutta ei enää!

Perussuomalaisten vaatimuksesta Sipilän hallitusohjelmaan otetiin ehto, jonka mukaan lakia muutetaan niin, että raha ei enää seuraa loikkaajaa.

Tällä tietenkin yritetään estää ryhmän hajoaminen. Melkoista politiikkaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Melkoista politiikkaa.

Valta suosii tässä itseään.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #8
Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Ei seurannut yksityistä loikkaajaa, vann yli puolet ryhmästä piti loikata, siitä Vennamo sai seteliselkärankaiset käyttöönsä.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #14

Aimo,

näin oli; ei yksi vienyt osuuttaan. Eikä se ole myöskään ryhmän repeäminen. Näitähän on siirtynyt nytkin ryhmästä toiseen, kuten Tolppola ja joitain muitakin.

PS: niin tuo tapaus Vennamohan oli muille puolueilla hunajata. Ja kun SMP:tä irtosi yli puolet, muistaakseni kymmenkunta, niin keksittiin tuo "vähintään yli puolet". Sillä katsottiin oman puolueen nahka turvatuksi. Ei se luku muuhun perustunut kuin tapaus Vennamoon; niin muistelen. SKYP siitä sitten syntyi, kun seteleitä oli valmiiksi tulossa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #16

Kolmetoista irtosi ja vain 5 jäi Vennamolle.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #21

Aimo,

todellinen repeämä :()

PS: Todettakoon nyt vielä selvyyden vuoksi, että jos kaikki ryhmän jäsenet siirtyvät toiseen tai toisiin ryhmiin, niin avustusrahat seuraavat kunkin edustajan mukana.

Näin se menee.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Sitten pitäis jättää miettimättä sitä rahaa. Sitä vois kansa jopa arvostaakin.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #36
Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ei ryhmä pakota ryhmäkuriin, vaan ryhmän enemmistö. Ryhmän ennemmistö voi myös suosittaa että ei ryhmä harjoita ryhmäkuria, joten perustuslaki ei välttämättä alleviivaa ryhmäkuria, vaan enemmistön tahtoa.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Ari,

aivan. Ryhmällä on valta päättää menettelystä säännöissään. Laki ei aseta estettä.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Kysymys lienee pitkälti siitä, hyväksyykö jäsen enemmistön hyväksymän päätöksen, elikkä demokratian. Jos ei hyväksy, voi äänestellä oman mielensä mukaan. Minä edustan/edustaisin sitä, että yhdessä sovittua tuetaan ja äänestetään sitten sen mukaisesti, vaikka se sotisi omaa itseä ja äänestäjille luvattua vastaan. Yksikään änkyrä ei nousisi eduskuntaan omalta listalta, joten kannattaa hyväksyä enemmistöratkaisu sovinnolla.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Seppo,

tuohan se ryhmätoiminnan tarkoitus tietenkin on. Ilman sitä eduskunnan toiminta olisi kaoottista, sekamelskaa. Vaikkei siinä kehumista nytkään ole ;)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Leskinen, käyttäisit edes sanaa enmmistödemokratian !

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"29 §. Kansanedustajan riippumattomuus.
Pykälä on otettu asiallisesti sellaisenaan valtiopäiväjärjestyksen
ll §:stä. Säännös sisältää
niin sanotun imperatiivisen mandaatin
kiellon eli sen, että edustaja ei ole oikeudellisesti
velvollinen noudattamaan esimerkiksi
valitsijoidensa tai muiden taustaryhmiensä
toimintaohjeita.
Käytännössä eduskuntaryhmien keskustelut
ja kannanotot saattavat tosiasiallisesti vaikuttaa
merkittävästikin kansanedustajien toimintaan
valiokunnissa ja täysistunnoissa. Eduskuntaryhmältä
saadut ohjeet eivät kuitenkaan
ole oikeudellisesti sitovia, eikä niiden rikkomisesta
voida säätää oikeudellisia seuraamuksia.

Eduskuntatyö perustuu olennaisesti eduskuntaryhmien
olemassaololle ja niissä tapahtuvalle
toiminnalle. Eduskuntaryhmään liittyminen
on kuitenkin kansanedustajalle vapaaehtoista
eikä kansanedustajana toimiminen
edellytä ryhmän jäsenyyttä. Liittyessään
eduskuntaryhmään kansanedustajat ovat tietoisia
ryhmän säännöistä ja toimintatavoista.
Tästä syystä eduskuntaryhmät voisivat säännöksen
estämättä nykyiseen tapaan kohdistaa
jäseniinsä erilaisia ryhmän toimintaan osallistumiseen
ja ryhmän jäsenyyteen liittyviä
sääntöjensä mukaisia seuraamuksia, jotka
perustuvat ryhmän sisäiseen toimintavapauteen."

Minusta asiaa on hyvä pohtia myös toisesta näkökulmasta. Usein ihmiset äänestävät henkilöä, jota perustuslain mukaan eivät siis sido muut määräykset. Ihmiset uskovat, että ko. henkilö voi toteuttaa lupaamiaan asioita ilman muiden määräyksiä; puolueen, ryhmien tms. Vaikka seuraamattomuudesta ei seuraisikaan oikeudellisia sanktioita, niin voivatko vapaaehtoisestikin solmitut sopimukset johtaa tilanteeseen, jossa kyse on käytännössä määräysvallan luovuttamisesta muiden (enemmistön) käsiin. Minusta tässä ryhmäkurissa on kysymys juuri tuosta määräysvallan luovuttamisesta muille, jota kansanedustajan ei tule tehdä riippumattomuutensa takia, koska häntä eivät sido muut määräykset.

Vapaaehtoisuus ei ole se perusta, jonka varaan perustuslain tulkinta on rakennettava. Miksi edes annetaan ko. ryhmien toimia, kun tiedetään, että niillä on käytännössä määräysvaltaa yli kansanedustajien. Eroamismahdollisuus vapaaehtoisesta ryhmästä ei poista tuota sidonnaisuutta niin, että kansanedustajaa eivät sitoisi muut määräykset. Poliittinen perustuslakivaliokunta tulkitsee lakeja pienen puolue-eliitin toivomusten mukaan, mikä ei tietenkään ole yllätys. Ymmärrän myös mahdollisen muutoksen mukanaan tuoman vaikeuden, mutta silloin henkilövalinnoilla olisi todellista merkitystä. Nyt usein kuultu toteamus vaalien jälkeen jatkuu, "mikään ei ole muuttunut".

Eikö demokratia toimisi 200 kansanedustajan muodostaman vapaaehtoisen mielipiteen mukaan?

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Jari,

tuo siteeraus on yksi keskeinen asiasisältö, johon jutussani PeV:n ja eduskunnan kanta perustuu. Toki oli useita muitakin perusteita. Ja aina kansanedustajan on noudatettava perustuslakia. Se on pysyvä sidonnaisuus.

Ryhmäkurista ollaan perustellusti monta mieltä. Mutta kun perustuslakivaliokunnan tehtävänä on lakiesitysten perustuslainmukaisuuden valvonta ja eduskunta päättää laista, ja tulos on tässä, niin minkäs teemme. Kirjoittelemme blogeja.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Juurikin näin.

Eihän perustuslain tehtävä ole estää tulevia muutoksia. Nyt kuitenkin on käynyt niin, että poliitikot ovat kyllästyneet odottelemaan yli vaalikausien, ja siksi tulkinnat ovat muuttuneet niin, että normilakeina voidaan tehdä lähes kaikki. Jos lait eivät estä politikointia, niin miksi moraaliin kiinnitettäisiin yhtään huomiota?

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Jari,

niin; ennen tätä ryhmälakia tilanne oli oikeudellisesti hyvin epäselvä. Voitiin todella puhua ryhmäkurin laittomuudesta.

Tuore laki selvensi asiaa; mutta onko tulos hyvä, onkin toinen juttu.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #30

Näin varmaan olikin, joten mieluinen päätös piti saada aikaan.

Itse lähdenkin siitä, että voiko kansanedustaja perustuslakia rikkomatta sitoutua ryhmän määräyksiin edes vapaaehtoisesti, kun seurauksena on oman sitoutumattomuuden rajoitukset. Syntyykö perustusteltu epäilys kansanedustajan sidonnaisuuksista?

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #31

Jari,

kyse nyt on oikeudellisesta sitouvuudesta, koska eduskuntaryhmä on oikeushenkilö. Ja kun sillä on perustuslakiin nojaavat rekisteröidyt säännöt, joiden noudattamisvelvollisuuteen edustaja tulee ryhmään vapaaehtoisella liittymisellään osalliseksi, niin PeV:n mukaisesti se on perustuslain mukaista.

Poitti on vapaaehtoisuus - sitä ei voi perustuslakikaan kieltää. Ja kun lisäksi voi erota ryhmästä, niin pakottavaa sitoutumista ei voi olla.

Kaikkiaan täytyy muistaa, että ilman järjestelmällistä ryhmätoimintaa - ns. ryhmäkuri ml. - lainsäädäntö todennäköisesti halvaantuisi, tai olisi hyvin sattumanvaraista. - Sitähän se on kyllä nytkin ;))

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #32

Ei tätä kannata leipoa pidemmälle, koska ei tästä pullaa synny.

Perustelut ovat siis sellaiset, että koska kansanedustaja voi vapaaehtoisesti liittyä ryhmään, niin tosiasiallisesti häntä eivät ryhmän säännöt sido, koska hän voi erota siitä milloin haluaa, mutta niin kauan kuin hän ryhmään kuuluu, niin häntä nuo velvoitteet sitovat, ellei hän sitten eroa, jolloin velvoitteet eivät sido. Vapaaehtoista nääs ja perustuslain mukaista. Huvittavaa.

Lopputulos on sellainen, että kansalaisten on turha odottaa lupausten pitämistä, sillä heidän suhteensa lupaukset ovat heikkommilla kannakkeilla kuin puolueen ryhmän suhteen, joka sanelee enemmistöpäätökset edustajamme puolesta, ellei hän sitten asetu omille jaloilleen eroamalla ryhmästä.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #33

Jari,

niin tietysti:

ryhmän, kuten yhdistystenkin, säännöt sitovat jäseninään olevia. Ei siinä mitään kummallista ole.

Ja järjestäytymisvapaus takaa myös oikeuden olla järjestäytymättä. Kaikki liittymiset yhdistyksiinkin ovat perustuslain mukaisesti vapaaehtoisia. Sitä tässäkin sovelletaan.

Kiitti kommenteistasi.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #34

Toimituksen poiminnat