HeikkiSantala Iskee avoimesti; perinteisten arvojen puolesta

Jälleen yleislakon uhka

  •    Oheinen juttu Iltalehdessä 21.2.2017
    Oheinen juttu Iltalehdessä 21.2.2017

Vain muutaman kuukauden kesti normaalia työmarkkinakäytäntöä. Työnantajien EK sen äsken lopetti irtisanomalla 22 keskusjärjestösopimusta, ilman mitään niihin kohdistuvaa erimielisyyttä. Se on vuosikymmeniä jatkuneen vakiintuneen ja sivistyneen työmarkkinakäytännön röyhkeä loukkaus.

 

Keskusjärjestösopimukset ovat aina olleet rinnakkain voimassa, riippumatta siitä onko muista työehdoista tehty keskitettyjä tai liittokohtaisia sopimuksia. Ne ovat myös työmarkkinakulttuurin ja osapuolten keskinäisen luottamuksen aito mittari. Mittari EK:n osalta on nyt nollassa.

 

EK ei suinkaan noin vain pääse sopimuksista irti. EK on sopimuspuoli kunnes uudesta sopimuksesta on mahdollisesti muuta sovittu. EK:n sisäiset säännöt eivät siihen vaikuta.

 

Sopimusten irtisanomisajan jälkeen tulee sopimukseton tila. Sopimuksettoman tilan aikana kaikkia entisiä sopimusehtoja on niiden jälkivaikutuksena sellaisinaan irtisanomisesta huolimatta noudatettava kunnes uusi sopimus on solmittu. Mitään aikarajaa jälkivaikutuksen kestolle ei ole olemassa. Se voisi jatkua jopa vuosia. Sillä suojataan työntekijöitä työnantajien sanelulta.

 

Sopimusten työrauhavelvoite sen sijaan päättyy sopimuksettoman tilan alkaessa ja koskee kaikkia EK:n irtisanomien sopimusten ehtoja. Työtaistelujen osapuolena on tällöin edelleenkin EK ja sen sopimusalat siten kuin työntekijäpuoli ne rajaa.

 

EK:n tarkoituksena on irtisanoutumisilla ja oikeistohallituksen tuella hajottaa ja heikentää työntekijöiden edunvalvontaa. Se on nostanut ay-kentän takajaloilleen vaatimaan tarvittaessa jyrkkiä vastatoimia, aina yleislakkoa myöten. EK:n omat rivit tässä päinvastoin hajoavat; metsäteollisuus on jo sieltä lähtenyt omille teilleen.

 

EK iskee muutenkin kirveensä kiveen. Se jättää pienten yritysten edunvalvonnan oman onnensa nojaan; niiden sopimusturva heikkenee. Työehtosopimusten yleissitovuus sen sijaan turvaa näiden työntekijöiden edut.

 

Kaiken lisäksi ammattikeskusjärjestöt voivat halutessaan edelleenkin jatkaa osaltaan keskusjärjestösopimusten osapuolina; vastapuoli kyllä löytyy ennen pitkää. On tähänkin asti aina löytynyt, tarvittaessa järjestötoimin.

 

Ja kun EK on ilmoittanut keskittyvänsä vain yritysten etujen ajamiseen, niin vastaavasti ay-keskusjärjestöt voivat entistäkin voimakkaammin keskittyä jäsenliittoineen työntekijöiden myös keskusjärjestösopimusten hoitamiseen. Laki ei mitenkään estä tai määrää ketkä ovat tes-sopimusosapuolia.

 

Kun vielä ns. kilpailukykysopimus kiky todennäköisesti hajoaa syyspuolella käsiin työnantajapuolen siitä repeämisen seurauksena, niin ei ole vaikeaa arvioida rauhatonta työmarkkinasyksyä. Kaikki ainekset jopa yleislakkouhalle ovat jälleen olemassa. Sitä Sipilän muutenkin horjuva hallitus ei kestä, jos kestää siihenkään asti.

 

Heikki Santala järjestöneuvos Kauniainen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Jospa kuitenkin ensin katsotaan rauhassa, miten asia kehittyy. Lakko ei ole leikin asia, eikä ay-likkeen ensisijainen tavoite. Heikki Santalakin on blogissaan tuonut esille monia seikkoja, joilla tilanne saadaan hallintaan.

Esimerkiksi viime vuonna saatiin ay-liikkeen toimintatavoista selkeää näyttöä. Kiky syntyi, vaikka maan hallitus ainakin aluksi asettautui EK:n juoksupojaksi ja turvautui monelaisiin uhkailuihin. Ei tullut lakkoja, vaan sopimus. Siinä on ay-liikkeen vahvuus.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Viljo,

aivan niin. Kentän reaktioita ja sopimusjuridiikkaa tässä vain tulkkaan.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Vai että yleislakko.

Seuraava neuvottelukierros sovittiin käytävän liittokohtaisena.
https://www.sak.fi/ajankohtaista/neuvottelutilanne...

SDP-SAK akseli on aloittanut poliittisen kuntavaalimanööverin ja huutaa nyt hallitusta kolmikantapöytään. Mikään nykyinen sopimusosapuoli ei jää tyhjänpäälle, vaan nykyiset sopimukset jatkuvat työehtosopimuskauden voimassa ollessa.

EK luopuu nykyisistä keskusjärjestösopimuksista. Jatkossa EK:n sääntömuutoksen seurauksena tämän kaltaisista asioista sopiminen siirtyy liittotasolle. Jäsenliitot ovat sitoutuneet kunnioittamaan keskusjärjestösopimuksia työehtosopimuskauden loppuun asti.

Toimituksen poiminnat