HeikkiSantala Iskee avoimesti; perinteisten arvojen puolesta

Nobelistin eläkepelottelu on tuulesta temmattu

  • Nobelistin eläkepelottelu on tuulesta temmattu

 

Yhdysvalloissa jo yli 40 vuotta asunut, Nobel-palkittu, MIT-yliopiston professori Bengt Holmström kävi täällä hiljakkoin pelottamassa kansaa eläkejärjestelmämme sortumisesta.

Sen mukaan jo seuraavalle sukupolvelle ei voida luvata työeläkkeitä, koska sodan jälkeinen ahne sukupolvi olisi muka jo syönyt eväät. Lisäksi hän vaatii eläkkeiden nauttiman perustuslain omaisuuden suojan purkamista ja tulevien maksussa olevien eläkkeiden leikkaamista.

 

Väitteiden ja vaatimusten perusteiksi Holmström esitti pelkkiä ”musta tuntuu” arvailuja, ei mitään tosiseikkoja. Hänen mukaansa koko eläkejärjestelmä kaatuisi taloutemme tulevaan pitkään taantumaan ja sodan uhkaan. Sodassa on kyllä muitakin murheita!

 

Lukuisat asiantuntijat ampuivat nobelistin väitteet saman tien alas:

 

Suomen työeläkejärjestelmä on nyt 2017 uudistusten jälkeen kestävämmällä pohjalla kuin koskaan aikaisemmin.” (muun muassa ETK:n toimitusjohtaja Jukka Rantala).

 

Holmström näyttääkin jääneen junasta. Hänen väitteensä kumoava, perusteellisesti valmisteltu ja laskettu, vuosikymmenten päähän ulottuva työeläkejärjestelmän kokonaisuudistus kun jo otettiin käyttöön 2017 alusta.

 

”ETK:n laskentakoneistoa parempaa laitosta tuskin maailmasta löytyy.” (työnantajien EK:n ex-johtaja Lasse Laatunen, IL 17.8).

 

Esityksen [työeläkeuudistus] keskeisenä tavoitteena on pidentää työuria. Elinajanodote on kasvanut odotettua nopeammin ja tarkoituksena on, että osa pidentyneestä elinajasta käytetään työntekoon.”  (HE16/2015 vp).

 

Tästä seuraa palkkasumman, eläkemaksukertymän ja -rahaston ja sen tuottojen, sekä eläkkeiden kasvaminen ja maksukyvyn lisääntyminen.

 

Eläkkeet voidaan rahoittaa eri tavoilla: 1. Puhdas jakojärjestelmä: työssä olevat rahoittavat (lähes kokonaan) samalla hetkellä eläkkeellä olevien eläkemenot; 2.Täysin rahastoiva järjestelmä: eläkemaksut rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten; kukin ikäryhmä kustantaa omat eläkkeensä; ja 3. edellisten yhdistelmät (Suomi).

 

Suomessa on osittain rahastoiva järjestelmä, jota muualla ei ole:  noin 1/6 eläkemaksuista rahastoidaan ja sijoitetaan tuottavasti;  noin 5/6 maksuista käytetään eläkkeellä olevien eläkkeisiin.

 

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana (suuret ikäluokat) rahastoon on eläkemaksujen ylijäämästä ja rahaston sijoitusten tuotoista kertynyt varoja noin 196 miljardia euroa tulevien sukupolvien eläkemenojen turvaamiseksi ja eläkemaksujen pitämiseksi ainakin 2050-luvulle saakka 25 prosentin nykytasossa. Holmströmin väite ”eväiden syömisestä” ei pidä paikkaansa.

 

Varmemmaksi vakuudeksi Eläketurvakeskus hankki 2013 eläkejärjestelmästämme puolueettoman kansainvälisen selvityksen ja kestävyysarvion: ”Suomen eläkejärjestelmä: Riittävyys, kestävyys ja järjestelmän rakenne.” Tehtävän suoritti kaksi tunnettua huippuluokan asiantuntijaa: Nicholas Barr, professori, London School of Economics, ja Keith Ambachtsheer, professori, Rotman School of Management, University of Toronto.

Molempien raportti ”mairittelee” järjestelmäämme:

Päätän raporttini toteamalla uudelleen, että Suomen eläkejärjestelmä on sekä kattava että vankka. Se perustuu yhteisymmärrykseen, kattaa koko työvoiman, tuottaa riittäviä eläkkeitä, helpottaa työvoiman liikkuvuutta ja on instituutiorakenteltaan vakaa. Se palvelisi suomalaisia hyvin tulevaisuudessakin ilman muutoksia.

Järjestelmää voidaan kuitenkin yksinkertaistaa, sen hallintoa tehostaa ja tutkia globaaleja sijoitusmahdollisuuksia ja siten merkittävästi lisätä tuottoja ja vähentää sijoitustoiminnan ja etuisuuksien toimeenpanon kustannuksia.” (Keith Ambachtsheer).

 

Heikki Santala järjestöneuvos Kauniainen"

---

(Juttu on julkaistu 29/30.8. Ilkassa ja Pohjalaisessa)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Jotenkin luotan tässä asiassa blogisti Santalaan enempi kuin nobelisti Holmströmiin. En tunne tapauksen historiaa tarkoin, mutta voisi ensiksikin olettaa, että toimittajat kyselevät nobelistilta mistä tahansa asiasta. Toisekseen nobelpalkinnon saanti voi yllyttää antamaan lausuntoja vähän turhan laajalti oman osaamisalueen ulkopuoleltakin tahi ehtimättä tutustua aiheeseen riittävästi.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Risto,

kiitti vain luottamuksesta; juttu kyllä perustuu lähdeaineistoon, kuten esimerkiksi lainsäädäntöön. Omaakin kokemusta on toki mukana.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Nobelistin ääntä kuullaan! Siitä huolimatta, hän ei ole aina oikeassa.

Eläkkeellä olevien kansalaistemme oikeusturva on vähintäänkin kyseenalaistettu.

HS:n eilinen (29.8.2017, s. A 6-7)artikkeli on paras esimerkki siitä, miten eläkeläisten osuutta kansantalouden murtajana edelleen halutaan sälyttää nuorten ikäpolvien vastuulle.

Kuka uskaltaa selvittää objektiivisen totuuden?

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Mirjami,

"Suomalaiset ovat auktoriteettiuskollista kansaa. Kun nobelisti sanoo jotain, se on laki. Kansa uskoo." (EK:n Laatunen IL:n jutussa).

Eläkesukupolvien asettaminen vastakkain on harhaan johtavaa ja älyllistä epärehellisyyttä. Eläkehistoriassa jokainen sukupolvi on vuorollaan ollut edelliseen ja tulevaan sukupolveen nähden samassa asemessa kuin nytkin. Vertailu on keinotekoista.

Esimerkiksi eläkemaksuja on tähän mennessä korotettu 31 kertaa ja laskettu 8 kertaa; aina sen mukaan kun tarvetta on ollut. Eikä siinä sukupolvia ole syyllistetty. Nyt se on oikein mielipuuhaa.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Heikki,

Juuri noin! Kun joku on saanut Nobelin ansioistaan, hänen mielipiteensä hyväksytään.

Onneksi, nyt, emme ole enää nobeluskoisia ja kyseenalaistamme.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #7

Mirjami,

aivan, ei ajattelua kannata ulkoistaa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Niin, suuret ikäluokat ovat eläkkeellä, mutta rahastoja edelleen kasvatetaan. Minkä takia? Aikoinaan ne rahastot oli suunniteltu puskuriksi sen ajan varalle, kun suuret ikäluokat ovat eläkkeellä. Aikanaan laskin kuinka pitkälle 40 vuoden työuran tehneen eläkemaksut riittäisivät kattamaan hänen eläkkeensä jos eläkemaksut olisi rahastoitu ja niiden pääoman tuottoaste olisi 3 %. Sain tulokseksi, että niillä rahoilla olisi pystytty kattamaan eläkemenot vielä 86 vuotiaaksi asti, tuo vuosi mukaan luettuna. Sen laskennan jälkeen eläkkeiden reaalitaso on laskenut.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Jaakko,

rahastojen tuotoilla rahoitetaan nykyisin noin 25 prosenttia eläkemenoista. Ideaali tilanne tietenkin olisi, että tuotot peittäisivät kokonaan eläkemenot, eikä eläkemaksuja tarvittaisi. No, se ei nyt sentään ole realistista.

1990-luvulle asti eläkemaksut takaisinlainattiin työnantajille hyvin edullisin koroin; realituotoista ei oikein voinut puhua. Vasta 1990-luvun puolivälistä ryhdyttiin sijoittamaan, kun riskinottoa lievennettiin: rahasto alkoi kasvaa ja tuottaa ja kompensoi eläkemaksujen korotustarvetta. Tähän viittaan jutussani.

Eläkeuudistuksen tavoitteena on rahaston tuottojen lisääminen, ei pääoman syöminen.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

http://www.etk.fi/blogit/elakejarjestelmasta-saata...

Tuossa myös mielenkiintoista pohdintaa. Tulevaisuutta on niin vaikea ennustaa.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Jari,

siinähän se tulevan arvioinnissa vaikeus on. Mutta "kokemuksesta viisastuminen" on avuksi. Historia opettaa. Aika hyvin tähän asti on pärjätty, vaikka talous on heilahdellutkin.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Tässä on ollut pitkään sellainen tunne, että Holmström kaipailee takaisin kotimaahansa. Lausunnot saavat uutta väriä aikaisempiin nähden. Väritys näyttää valikoituvan sen mukaan, minne päin Arkadianmäeltä tuulee.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Erkki,

yleensähän erilaisia "varoituksia" tulee työmarkkinakierroksen alla (kuten nyt) työantajan suunnasta. Holmströmin puhe oli nyt liikaa jopa heillekin.

Olikohan siinä vähän "Amerikan ääni"; nobelisti kun kannattaa Trumpin ajamaa Obamacaren romuttamista ja työntekijöiden kurittamista?

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Rahastoja alettiin kerryttää n 1995. Oma työurani alkoi vuonna 2000. Toki tein töitä jo 13 vuotiaasta asti mutta ne eivät kerryttäneet eläkkeitä, vaan vasta 23v eteenpäin.

1. Olen maksanut koko elämäni valtavia työeläkemaksuja (olivat alempia huomattavasti ennen 1995)

2. Eläkkeeni alkoi kertymään vasta 23v (toki minua vanhemmilla myös)

3. Eläkeikääni on nostettu siten että minimi 63v nousi 66v 8kk ja suosituseläkeikä 65v -> 68v 3kk ja samalla kaikki "superkertymät" työuran loppupäästä poistettiin. 68v ja 3kk jälkeen kertyvää eläkettä ei elinaikakerroin enää leikkaa negatiivisesti, jos ei tule bonustakaan.

4. Elinaikakerroin leikkasi jo kertynyttä (17v työura) eläkettäni 17% ja jatkossa niin, että saan saman eläkkeen 65v kun olisin saanut ilman tämän vuoden eläkeuudistusta 63 vuotiaana.

Koen että minua on kustu silmään vuosien 2005 ja 2017 eläkeuudistuksissa. Ottamatta kantaa sen enempää siihen mikä on oikein tai mikä väärin. Eläkevastuut tällä hetkellä lienevät 600 miljardin luokkaa ja samalla työntekijän palkasta 25% menee eläkkeisiin. Noin 5% rahastoihin ja 20% maksussa oleviin eläkkeisiin.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Mikko,

noinhan se on. Ja olihan siinä nielemistä kun 1993 nostettiin eläkemaksua 4,1 prosenttiyksikköä ja 1995 lisäksi vielä 2,1, eli parissa vuodessa kokonaista 6,2 prosenttiyksikköä.

Selvitysten mukaan ne ajat olisivat nyt taakse jääneitä, järjestelmä vakaa ja "uhraukset" sen arvoisia. Tasan eivät kuitenkaan käy nämäkään onnen lahjat, kuten kerrot.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Näinhän se on. Minust kyllä on hyvinkin aiheellista keskustella siitä mikä on oikein ja missä homma munattiin.
Ainakin nuorten pitäisi herätä tähän. Jos nyt työuraa aloittelee, niin vaikea on ajatella 50v päähän.

Pekka Pylkkönen

Juuri tässä katsoin statistiikkaa. Syntymävuoteni perusteella elinajanodotteeni on 70,44 vuotta. Tavoitteellinen eläkeikäni on tällä hetkellä 69.75 vuotta. Tosiasiassa tupakointi leikannee jokusen vuoden elämästä ja eläkeikiä keretään nostamaan vielä muutaman kerran.

Onhan se kestävällä pohjalla kun meidän ikäluokkien, ainakin urospuoliset, jantterit kuolevat saappaat jalassa. Akat saavat sentään joku 7 vuotta rillutella eläkkeellä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tästähän näitä viimeisimmän uudistuksen arvioituja vaikutuksia voi lukea.

http://www.etk.fi/wp-content/uploads/Lakisaateiset...

Eläkeläiset tulevaisuudessa ovat tuon mukaan ainakin suhteellisesti paljon nykyistä köyhempiä. Keskieläke on tällä hetkellä yli puolet mediaanista. Tulevassa päästään alle 40%. Se merkitseen köyhyyttä. Osan eläke tulee tietenkin olemaan vielä huomattavasti heikompi työurasta riippuen. Eli maksvat korkeita eläkemaskuja päästäkseen köyhyysrajan alapuolelle.

No ennen kuin nyt parikymppiset pääsevät eläkeikään, joka menee sinne 70v hujakoille, niin uudistuksia/leikkauksia ehditään tehdä vielä parikertaa. Sittenhän se totuus selviää.

Homma mokattiin viimeistään 90 luvulla, kun asia jo ymmärrettiin ja juuri mitään ei tehty. Maksut vain jätettiin tulevien ikäluokkien harteille.

Santalan täytyy ay-päällikkönä muistaa ne 90 luvun eläkepommikeskustelut. Minä ainakin muistan.

Mutta systeemi on hyvä. Maksuja voidaan nostaa ja tulevia eläkkeitä leikata. Hallinto ja nykyeläkeläiset ovat varmat voittajat.

Voihan se olla, että eurosuomi ampaisee ihan kohta jatkuvaan nousukiitoon. Toivotaan näin.

Toimituksen poiminnat