Hallitus ajaa maata yleislakkoon
Nyt näyttää pahalta; hallitus ajaa jääräpäisesti maata yleislakkoon.
Hallitus on vakavasti loukkaamassa yhtä tärkeimmistä perustuslaillista perusoikeuksista, ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Hankkeessa työntekijät jaetaan eriarvoisiin luokkiin sen mukaan minkä kokoinen heidän työnantaja-yrityksensä on. Perustuslaki kieltää kaikenlaisen luokittelun.
Perusoikeuksien ja laillisuuden puolustaminen on ammattijärjestöjen itsestään selvä, ei pelkästään oikeus, vaan myös velvollisuus. Yksilöä ei voida jättää vaille lain suojaa, sanelun ja mielivallan uhan varaan.
Ellei hallitus noudata lakia ja sopimuksia, on edessä väistämättä poliittinen yleislakkouhka. Laillisuuden puolustaminen on kohteesta riippumatta aina laillista, myös vallanpitäjän hankkeita vastaan.
Työntekijän irtisanomista koskeva lakitekele ei suinkaan ole poikkeuksellinen eikä hallituksen ensimmäinen, joka ammattijärjestöjen ja muiden vastustuksesta on kaatunut, hallitus vetänyt pois tai hanke muuten kuopattu:
”Hallitus tehtailee päätöksiä, joita se sitten peruu. – HS listasi takinkäännökset:
Hallitus on perunut jo yli kymmenen keskeistä päätöstään.” (HS -analyysi 10.1.2017).
Tämä vain hallituksen ensimmäisen puolentoista vuoden aikana. Sama tahti on jatkunut näihin päiviin.
Kaksi kertaa tätä aiemmin on keskustavetoinen hallitus ajanut maan yleislakkouhkaan; Esko Aho (kesk) työreforminsa (1998) ja Matti Vanhanen (kesk) eläkesekoilunsa (2009) seurauksena. Ay-liike kaatoi molemmat, työntekijöille ja maalle vahingolliset hankkeet.
Juha Sipilä (kesk) kokeilee nyt onneaan. Vain puoli vuotta valtaantulostaan 2015 Sipilä sekosi pakkolakiuhkauksillaan, perustuslailla ja kansainvälisillä pakottavilla sopimuksilla taattuun, työmarkkinajärjestöjen vapaaseen neuvottelu- ja sopimusoikeuteen.
Järjestöt tyrmäsivät hankkeen ja pelastivat kiky-sopimuksellaan maan ajautumasta yleislakko-uhkaan, ja Sipilän kaatumasta hallituksineen heti alkuunsa.
Sekasortoa on jatkunut koko Sipilän hallituskauden ajan, nyt jo kolme ja puoli vuotta. Vahinkoa ehtii vielä kertyä puolen vuoden verran; ja siihen on nyt todella suuri vaara hallituksen hyökätessä työntekijöiden perusoikeuksia vastaan. Työministeri Lindströmin (sin) laki-tohelointi hakee turhaan vertaistaan.
Pelastaakseen jo ajat sitten ruhjoutuneet kasvonsa ja piiloutuakseen eduskunnan selän taakse, hallitus umpikujassaan ”vei” olemattoman lain tiedonantoon kuorrutettuna eduskuntaan; ”pois käsistään”.
Se ei hallituksen vastuuta muuta miksikään, eikä kiista sillä muuksi muutu; ammattiliitot kun vastustavat hallituksen hanketta, eivät eduskuntaa. Millään tempuilla ei kiistaa ratkaista.
Kun Sipilä on kokematon ja kykenemätön korjaamaan aiheuttamansa sekoilun ja palauttamaan työmarkkinarauhan, on apua haettava hallituksen ulkopuolelta kolmikannasta. Kokeneita ja riippumattomia konkareita löytyy puolin ja toisin. Edellytyksenä on lakihankkeen ja painostusten purkaminen; veitsi kurkulla ei synny kestävää rauhaa.
Heikki Santala
järjestöneuvos
Kauniainen
—–
(Julkaistu: Iltalehti, Ilkka, Pohjalainen 18.10.2018)
Tässä alla ”potkulakiesitys” (31 sivua):
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/cba17bd5-405…
Hallituksen valmistelemassa irtisanomissuojaa heikentävässä laissa – lyhyemmin siis potkulaissa – ei olisi siirtymäaikoja esim. sen suhteen, että se koskisi vasta lain voimaantulon jälkeen palkattuja henkilöitä. Sitä pitäisin ko. lain ehdottomana edellytyksenä.
Yhdessä yössä alle 10 hengen työntekijäfirmojen työntekijöillä astuisi voimaan heikompi työsuhdeturva. Sitä en pidä oikeudenmukaisena.
Jos taas laki koskisikin vasta uusia työsuhteita lain voimaantulon jälkeen, niin silloin työntekijä voisi vapaasti valita, minkä kokoiseen firmaan haluaa palkkautua – ja tulla mahdollisesti joskus irtisanotuksi ”valitsemillaan” ehdoilla.
Jos taas mahdollista siirtymäaikaa (jako vanhoihin ja uusiin) miettii niiden ”vanhojen” työntekijöiden kohdalta ts. jo ennen lakia pienessä firmassa työskenneleitä henkilöitä, niin sitten päätyy siihen ajatukseen, että näin ei voi toimia, jotta perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuus toteutuu: Kaikilla samassa firmassa ja saman kokoisissa firmoissa työskentelevillä tulisi olla yhtäläinen työsuhdeturva. Tosin niin tulisi olla myös kaikilla työntekijöillä kaikissa firmoissa eli tullaan taas lähtöasetelmaan, että ko. potkulaki on lähtökohtaisesti jo laiton ja sotii työntekijöiden yhdenvertaisuutta vastaan.
Tästä syystä ko. hallituksen esitykseen ei ole voitu laittaa siirtymäsäännöstä, keitä se koskee. Määrittävänä tekijänä on moitittavan teon ajankohta, joka ratkaisee irtisanomiskohtelun. Saman moitittavan teon perusteella tehty irtisanominen helpottuu yhdessä yössä… Aika erikoista.
Ilmoita asiaton viesti
Kirsi,
pidän hanketta ennen muuta yhdenvertaisuuden loukkauksena; laki tulee olla kaikille sama. Siitä ei voida oikeusvaltiossa tinkiä, ei edes perustuslakia muuttamalla.
Oikeuskäytäntö jo nyt ottaa huomioon irtisanomisen perusteina erilaiset taustatekijät. Hallituksen jankuttamat perustelut eivät muutenkaan kestä.
Työlainsäädäntö, kansainvälisine sopimuksineen, on säädetty työntekijöiden vähimmäissuojaksi. ILO-sopimukset solmitaan kolmikannassa ja ovat maan pakottavaa oikeutta. Hallitus on hakoteillä pahemman kerran.
Kiitti palautteesta!
Ilmoita asiaton viesti
Heikki, juuri näin. Kiitos hyvästä kirjoituksestasi!
Ilmoita asiaton viesti
Kirsi,
kiitti, kiitti!
Ilmoita asiaton viesti
Heikki, voisinko vielä kysyä mielipidettäsi siihen, onko tehty tiedonanto lainmukainen mielestäsi:
Perustuslaki 44,1 § ”Valtioneuvoston tiedonanto ja selonteko” sanoo näin:
Valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
—
Tehty tiedonanto hallituksen työllisyyspolitiikasta (sisältäen mahdollinen irtisanomislaki) ei ole kumpaakaan näistä perustuslain 44 §:n asioista: se ei ole valtakunnan hallintoa eikä kansainvälisiä suhteita koskeva asia.
Miksi se on ylipäätään nyt hyväksytty toimintavaksi tässä tilanteessa? Mitä jos joku sitä moittisi?
Ilmoita asiaton viesti
Kirsi,
lain 44 §:n perustelujen mukaan
… ”Pykälässä ehdotetaan säilytettäväksi tiedonannon ja selonteon käsittelyssä oleva ero, jonka mukaan vain tiedonantokäsittelyn lopuksi voidaan suorittaa äänestys valtioneuvoston luottamuksesta.
Tiedonanto toimisi siten sekä valtioneuvoston aloitteesta käytettävissä olevana keinona saattaa eduskunnan arvioitavaksi valtioneuvoston tärkeinä pitämiä asioita ja keskeisiä poliittisia ratkaisuja että hallitusaloitteisena keinona mittauttaa automaattisesti valtioneuvoston nauttima luottamus eduskunnassa (PeVL 18/1997 vp.
Selonteko taas palvelisi valtioneuvoston tarpeita saattaa jokin merkittävä valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskeva kysymys eduskunnassa keskusteltavaksi ilman, että siinä yhteydessä kysymys valtioneuvoston luottamuksesta nousisi esille.”
Iltalehti 16.10: ”Näkökulma: Sipilän hallituksen tiedonanto on poliittista propagandaa, ei juridiikkaa – Laki on piilotettu kuin sotilaat Troijan hevoseen” – Olen samaa mieltä; kyse on sirkustempusta; tiedonanto-pykälän rienaamisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Heikki, kiitos vastauksestasi. Samaa mieltä olen tiedonannon ”rienaamisesta”.
Linkittämässäsi PeVL 18/1997 vp -asiakirjassa oli näin (suora lainaus):
– – ”Päätöksentekotavat
Käsiteltävänä olevassa selonteossa pidetään valtiopäiväjärjestyksen 36 §:n 1 momentin mukaista valtioneuvoston tiedonantoa valtiosäännön näkökulmasta luontevimpana tapana eduskunnan päätöksen tekemiseksi yhteiseen rahaan siirtymisestä.
Tiedonannon käyttöala on määritelty niin, että se voidaan antaa ”jostakin valtakunnan hallintoa tai sen suhteita ulkovaltoihin koskevasta asiasta”. Tiedonanto on valtioneuvoston aloitteesta käytettävissä oleva keino, jonka nimenomaisena tarkoituksena on saattaa eduskunnan arvioitavaksi valtioneuvoston tärkeinä pitämiä asioita ja keskeisiä poliittisia ratkaisuja.
Tiedonantomahdollisuus otettiin vuoden 1928 valtiopäiväjärjestykseen juuri siksi, että sitä ennen valtioneuvostolla ei ollut luontevaa tapaa saattaa tällaisia politiikka-päätöksiä eduskunnan käsiteltäviksi.
Tiedonannon eduskuntakäsittelyyn liittyy elimellisesti valtioneuvoston eduskunnassa nauttiman luottamuksen mittaaminen, mikä antaa tiedonantomenettelylle erityistä painavuutta.
Toisaalta on todettava, että euroalueeseen osallistuminen on sen suuruusluokan kysymys, että sen eduskuntakäsittelyyn asian vireillepanotavasta riippumatta kytkeytyy hallituksen luottamuselementti.
Tiedonannon päätteeksi tapahtuva perusteltu päiväjärjestykseen siirtyminen antaa eduskunnalle mahdollisuuden sisällöllisen kannan muodostamiseen ilman, että kyseessä välttämättä olisi epäluottamuksen osoittaminen valtioneuvostolle.
Tiedonantoon liittyy myös mahdollisuus lähettää asia valiokuntaan. Siten tiedonannon käyttäminen ei estäisi eduskuntaa käsittelemästä perusteellisesti kysymystä Suomen osallistumisesta yhteiseen rahaan myös sisällön puolesta (ks. esim. PeVM 16/1982 vp ympäristöministeriön perustamista tarkoittaneesta valtioneuvoston tiedonannosta, erityisesti mietinnön päätösosan yksityiskohtaisuus).” – –
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documen…
—
Nyt hallituksen työllisyyspolitiikasta antamaa tiedonantoa ei voi verrata omaan rahaan tai ympäristöministeriön perustamiseen. Ei ensinkään. Siten tiedonanto ei ole perustuslain mukainen ts. sitä ei ole nyt käytetty tiedonannon säädetyssä tarkoituksessa.
Miten tähänkään ei nyt puututa, kuten ei puututtu virheelliseen äänestykseen kiireellisestä tiedustelulaista? Kansalaisten oikeustaju on kovilla. Samaa ”tulkintaa” tulee siten voida käyttää ihan tavallisten pienten ihmisten oikeudenkäynneissä, joissa voidaan samalla tavalla ”tulkita” ja vetää mutkat suoriksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kirsi,
noin juuri.
Ei Sipilän sirkustempulla ole mitään tekemistä perustuslain tarkoittaman tiedonantosäännöksen vastuullisen noudattamisen kanssa.
Lain kunnioittaminen on Sipilän kaudella muutenkin pahasti repsahtanut; se on arkipäivää. Mikään ei enää yllätä. Ei sekään, että valtioneuvoston toimia vahtivan ylimmän laillisuusvalvojan, oikeuskanslerin sormien läpi valuu jatkuvasti perustuslain vastaisia hallituksen lakiesityksiä, esimerkiksi kaadetut sote-lait.
Eduskunta on vajonnut puoluepolitikoinnin pohjamutiin; puolue-etu ohittaa laillisuuden. Tämä on mahdollista, kun puolue-enemmistö valvoo omia tekemisiään, perustuslakituomioistuimen puuttuessa.
Ilmoita asiaton viesti
Vanhanen taisi olla tässä kohdin Sipilän neuvonantajana…
Ilmoita asiaton viesti
Kirsi,
niin puhutaan ja uskottavalta tuntuu; onhan hänellä kokemusta sekoilusta.
Ilmoita asiaton viesti
Heikki, uskottavalta tuntui siksikin, kun katsoi, miten Vanhanen tulistui Leena Merelle tiedonantoa koskevassa keskustelussa, kun Meri peräsi perustuslain mukaisuutta tiedonannolta.
Ilmoita asiaton viesti
On jotenkin hellyyttävää, että ay-puolelta ollaan kovin kirkasotsaisia yhdenvertaisuuden suhteen. Samalla ollaan kuitenkin verissäpäin puolustamassa järjestelmää, joka asettaa järjestäytymättömät tahot epätasa-arvoiseen asemaan järjestäytyneisiin nähden. Jos oikeasti on huolissaan perusoikeuksista, niin siinä tapauksessa lienee syytä peilata sopimus- ja järjestäytymisvapautta suhteessa yleissitovuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse ei liene samasta asiasta.
Laki ei pakota järjestäytymättömiä järjestäytymään vaan he itse päättävät olla järjestäytymättömiä. Järjestäytymättömillä on siis täysi oikeus järjestäytyä, jos he haluavat järjestäytyneiden tahojen neuvottelemat oikeudet. Sopimukset sitten taas velvoittavat sopimuksen tehneitä järjestäytyneitä.
https://www.minilex.fi/a/ty%C3%B6ehtosopimus-ja-j%…
Yleisitovuus vaatii tietyn toimalan laajaa hyväksyntää työehtosopimuksen tekemiseen. Yleissitovuudella sovitaan tietyn toimialan vähimmäisehdot, siis jotain lakien päälle. Olisiko valtaosalle työnantajista eduksi se, että samalla toimialalla toimivat järjestäytymättömät työnantajat voisivat toimia valtaosan hyväksymää vähimmäistasoa alemmalla tasolla?
Ilmoita asiaton viesti
On tässä kyllä hyviä perusteluja toiseenkin suuntaan.
https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/sy_su…
Ilmoita asiaton viesti
#8. Uteliaisuuttani kysyn, miten Keskinen määrittelee ”yleissitovuuden”, kun hän on samalla huolissaan järjestäytymättömien epätasa-arvoisesta asemasta järjestäytyneisiin nähden?
Ilmoita asiaton viesti
Nyt näyttää pahalta; hallitus ajaa jääräpäisesti maata yleislakkoon.
Ja minä kun luulin, että ne ovat ammattaliitot, joilla on lakko-oikeus.
Hallitus on vakavasti loukkaamassa yhtä tärkeimmistä perustuslaillista perusoikeuksista, ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Hankkeessa työntekijät jaetaan eriarvoisiin luokkiin sen mukaan minkä kokoinen heidän työnantaja-yrityksensä on. Perustuslaki kieltää kaikenlaisen luokittelun.
Mites YT-laki on läpäissyt perustuslakitarkistuksen? Kohtelee eri lailla alle 20 hengen yrityksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Harri,
uskon Sinun hyvin tietävän, ettei kyse ole samasta asiasta; toinen on henkilöperusteinen ja toinen kollektiivinen. En ryhdy kuitenkaan kanssasi käräjiä käymään.
Ilmoita asiaton viesti
Hallitus ei ole tiettävästi menossa lakkoon…
Ilmoita asiaton viesti
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/262165-professori…
Aika huolimatonta lainsäätämistä?
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/cba17bd5-405…
Ilmoita asiaton viesti
Jari,
niin on ja sitä on jatkunut koko Sipilän hallituskauden ajan. Aivan kuin hallitus leikkisi poliittisella hiekkalaatikolla.
Ilmoita asiaton viesti
Huolimattomuus on juttu sinänsä, mutta usein se kertoo osan totuudesta. Kun poliitikot valvovat itse itseään, niin mitä muuta voi odottaa? Maailman päättäjät näyttävät ottavan muutenkin lain omiin käsiinsä, johon kyllä pitää kansalaisten herätä.
Ilmoita asiaton viesti
Jari.
nämä some-palstat osaltaan herättävät kansalaisia. Piintyneitä lukuun ottamatta.
Ilmoita asiaton viesti
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Kysymys ei olisi myöskään perustuslain 6 §:n 2 momentissa säädetyn syrjintäperusteen perusteella tapahtuvasta eri asemaan asettamisesta henkilöön liittyvän syyn perusteella, koska irtisanomiskynnyksen korkeus olisi riippuvainen nimenomaan työnantajan henkilöstön määrästä ja sen myötä työnantajan olosuhteista, ei työntekijän henkilöön liittyvistä seikoista.
Miten tällainen vahinko on mahdollista? Ylinnä pykälä ja alla perustelu.
Ilmoita asiaton viesti
Jari,
nyky-hallitukselle näitä syrjähyppyjä tulee tieten tahtoen. Eikä niitä sana yksin näytä korjaavan.
Ilmoita asiaton viesti