HeikkiSantala Iskee avoimesti; perinteisten arvojen puolesta

"Valtataistelun voitti ay-liike" - IL pääkirjoitus

  • ... siihen mitään lisäämättä tai pois ottamatta
    ... siihen mitään lisäämättä tai pois ottamatta

 

HALLITUS PERUI POTKULAKI-ESITYKSENSÄ, PERUSOIKEUS KAATOI HANKKEEN

 

Nyt näyttää paremmalta; hallituksen perääntyminen pelastanee maan suurlakolta. Vielä se ei ole varmaa; hallituksen uusi lakiehdotus vaatii täsmennyksiä kolmikannassa. Se on palkansaajakeskusjärjestöjen yhtäläinen vaatimus. Hallituksen kanta muutoksiin on avoinna.

 

Hallitus oli irtisanomislaki-esityksellään vakavasti loukkaamassa perustuslain yhtä tärkeimmistä perusoikeuksista, ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä.

 

Työntekijät olisi irtisanomilaissa jaettu eriarvoisiin luokkiin sen mukaan onko yrityksessä alle 10 työntekijää, vai sitä enemmän. Pienissä yrityksissä irtisanomissuoja olisi romahtanut pärstäkertoimen tasolle.

 

Työntekijöiden perusoikeuksien puolustaminen on ammattijärjestöille kuuluva, itsestään selvä laillinen oikeus ja velvollisuus; yksilöä ei voida jättää vaille lain suojaa, mielivallan ja sanelun uhan varaan.

 

Ammattijärjestöjen yhä laajenevat ja kiristyvät poliitiset järjestötoimet, ilman rajoitettua ylärajaa, saivat jääräpäisen hallituksen poistamaan esityksestään työntekijöiden yhdenvertaisuutta loukkaavan luokittelun.

 

Uusi lakiversio vaatii kuitenkin täsmennyksiä; nyt se on epäselvä ja laveasti tulkinnanvarainen. Lain korjauksia eivät ammattijärjestöt hyväksy yksin hallituksen hoidettaviksi; luottamusta ei ole.

 

Yhdenvertaisuutta loukkaava luokittelu - alle 10 hengen yritykset - on hallituksen uudessa ehdotuksessa kokonaan poistettu. Tilalle on otettu kaikkia yrityksiä koskeva, hyvin epämääräinen teksti:

 

Syyn [irtisanominen] asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on kokonaisarvioinnissa otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.”

 

Tällaisenaan irtisnomisperusteiden ”arvioinnille” ei ole asetettu mitään ehtoja. Korjaus on tarpeen.

 

Juridisesti on lisäksi arveluttavaa, että työnantajan ”olosuhteet” - mitä lienevätkään – luetaan työntekijän viaksi, henkilökohtaiseksi irtisanomisperusteeksi.

 

Niiden pitäisi tietenkin olla työnantajan toiminnasta johtuvia irtisanomissyitä; irtisanomiskorvaukset kun laissa ovat erilaiset. Hallitus on tässä sotkenut ne molemmat työntekijän syyksi ja myös vahingoksi.

 

Porkkanana hallitus esittää aiemman aktiivimalli-lakitekeleensä korjaamista ja sen jatkon, omaehtoisen työnhaun malli, valmistelemista kolmikannassa; määräaika 28.2.2019. Tähän mennessä kolmikanta on ollut hallituksen pannassa. Takki on kääntynyt.

 

Lisäksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on ilmoittanut suostuvansa ay-liittojen vaatimukseen, että tämän uuden lakiversion jatkovalmistelu, kuten lain perustelut, hoidetaan kolmikannassa, yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa.

 

Se oli ehtona, jotta ammattijärjestöt ovat valmiit keskeyttämään poliittiset järjestötoimensa. Niiden kokonaan peruuttamiseen ei luottamus hallituksen puheisiin yksin riittä. Hallitus joutui nöyrtymään.

 

Perusoikeus, ihmisten yhdenvertaisuus lain edessä, oli kiistan suurin voittaja.

 

Heikki Santala järjestöneuvos

Kauniainen

-----

(Julkaistu: IL 29.10.18)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Heikki, sallitko, että otetaan ajatusharjoitus tässä blogissasi siitä, mitä tapahtuisi, jos alla olevasta lakialoitteesta oppositio haluaisi nyt järjestää välikysymyksen?

Siis välikysymyksen työvoiman saatavuusharkinnan poistosta, jota yli 100 kansanedustajaa on kannattanut, ks. alla:

Lakialoite LA 41 2017 vp (Anna Kontula vas ym.)

Lakialoite laiksi ulkomaalaislain 73 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan kumoamisesta:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut...

PS. Huomioitavaa, että lakialoitteethan eivät siirry seuraavalle hallituskaudelle. Persut vastustavat tätä saatavuusharkinnan poistoa.

Jari Lindström (sin.) on sanonut, että tämä hallitus ei vie tätä aloitetta eteenpäin seuraavin sanoin:

"Nyt kommentoijan kannattaa perehtyä asiaan uudestaan. Eihän kansanedustajan lakialoite, varsinkaan kun se tulee oppositiosta, etene mihinkään. Vain hallituksen esitys etenee." Lähde alla:

http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263229-...

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Kirsi,

kuten hyvin tiedät, pannaan tosipaikan tullen hallituspuolueen edustajat riviin; yksityisajattelua ei sallita. Joten arvelen hallitus-enemmistön kaatavan tämänkin hankkeen välikysymyksessä tai ilman. Sinisille on oppositiosta - varsinkin vasemmistoliitosta - tullut esitys pensan heittämistä liekkeihin. Viha on niin syvällä, sitä ruokkii epätoivo.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Heikki, vielä tuumailen lisää:

Em. lakialoitetta kannattavat yli 100 kansanedustajaa kaikista muista puolueista, mutta ei sinisistä eikä persuista.

Jos siniset siis ovat vastaan aloitetta eli vastustavat työvoiman saatavuusharkinnan poistoa persujen kanssa, niin silloinhan he jäävät vähemmistöön ja lakialoite menisi näin ollen läpi. Voisivatko siniset yksin hallituksessa vastustaa aloitteesta tehtävää välikysymystä? Eivät voi.

Se on sitten taas ihan oma asiansa, kannattaako saatavuusharkinnan poistoa tehdä, etenkään nyt kun irtisanomista helpotetaan (erityisesti pienissä yrityksissä).

Nämä asiat tulisikin sopia yhtä aikaa, eikä niin kuin nyt ollaan tekemässä. Ensin irtisanomislaki ja sitten saatavuusharkinnan poisto? Ei kävisi ainakaan minun ajatusmaailmaani, että suomalaiset irtisanotaan ja ulkolaiset palkataan tilalle - kärjistetysti sanoen.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #11

Kirsi,

en ole tarkemmin seurannut tämän aloitteen käsittelyä sitten hallintovaliokuntaan lähettämisen jälkeen, viime marraskuussa.

Harva eduskunta-aloite kuitenkaan päätyy laiksi asti, vaikka sillä olisikin yli 100 allekirjoittajaa ryhmien laidasta laitaan. Ja varsinkin, jos hallituskumppani panee vastaan. Hautautuvat yleensä valiokuntiin.

Numerollisesti asia on tietenkin kuten sanot. Ja olet asiasta muutenkin paremmin perillä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä Vastaus kommenttiin #12

Heikki, seurataan tilanteen kehittymistä. Varsin mielenkiintoista nähdä, miten mennään tästä eteenpäin.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Mielestäni tässä irtisanomissyitä koskevassa asiassa on unohdettu, mikä on peruskysymys.
Peruskysymys on, onko työnantajan pidettävä työssään työntekijää joka esimerkiksi
1. on työpaikalla humalassa
2. on luvattomasti poissa työstä
3. loukkaa työnantajan, työtoverin tai asiakkaan kunniaa
- kohdistaa heihin väkivaltaa
- harjoittaa seksuaalista häirintää
4. anastaa työnantajan omaisuutta, vrt. Turun pysäköintimittarien tyhjentäjät
5. menettää työnteon edellytykset, esim. ajokortti

Jos vastaus on, että jollakin em. syistä työnantaja voi irtisanoa työntekijän, niin sitten voidaan jatkaa hienosäätöä.

"Juridisesti on lisäksi arveluttavaa, että työnantajan ”olosuhteet” - mitä lienevätkään – luetaan työntekijän viaksi, henkilökohtaiseksi irtisanomisperusteeksi".

Eihän tuossa sanota, että ne luetaan työntekijän viaksi. Työnantajan olosuhde voi vaikuttaa siten, että työnantajalla ei ole painavaa syytä irtisanoa työntekijää. Esimerkiksi autonkuljettaja on menettänyt ajokorttinsa pitkäksi aikaa, eikä siten voi ajaa autoa. Mutta samanaikaisesti työnantaja laajentaa toimintaa ja hakee palvelukseen varastotyöntekijää. Voidaan ottaa uusi autonkuljettaja ja entinen sijoittaa varastoon.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Pertti,

oikeuskäytännössä luettelosi otetaan jo nykyisen lain mukaan irtisanomisperusteina huomioon.

Hallituksen esitys koskee lain henkilöperusteisia irtisanomissäännöksiä; ei taloudellisia tai tuotannollisia säännöksiä.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

On totta, että muutosesitys koskee vain henkilöperusteisia irtisanomisia, vaikka muutoksen vastustajat ovat sotkeneet asiaan taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Ei ole suotavaa, että irtisanomisessa käytetään näitä syitä rinnakkain, vaikka molempia löytyisikin. Itse olen kyllä ymmärtänyt eron henkilökohtaisten ja tuotannollisten syiden välillä.

Täytyy muistaa myös se, että työsopimuslain tarkoituksena on suojella työntekijää, siis rajoittaa työnantajan oikeutta irtisanomiseen. Esim. vuoden 1970 työsopimuslaissa oli luettelo työsopimuksen purkuperusteista. Nykyisessä laissa sellaista ei ole. Tosin vuonna 2001 lainlaatijat sanoivat, että luettelon poisjättämisellä ei ole merkitystä, vaan purkuperusteiden suhteen noudatetaan entistä käytäntöä.

Yrityksen työntekijämäärällä on vaikutusta rekrytointi ja irtisanomistilanteissa. Jos yritys työllistää kaksi tai 1000 työntekijää, niin yhden työntekijän rekrytointi tai irtisanominen vaikuttaa eri tavalla. Tilannetta voi pohtia vaikka jokin aika sitten tapahtuneen valossa, jossa Pohjolan Liikenne Oy purki yhden työsopimuksen. Onko suhde työntekijämäärään 1/1000 vai 1/2?

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #9

Pertti,

noin se on.

Kun säännöksiä kaikkia mahdollisia tapauksia varten - niin tässä kuin muidenkaan lakien kohdalla - ei voida lakitekstiin kirjoittaa, niin lain soveltaminen muodostuu oikeuskäytännössä pitkälti lain perustelujen perusteella, tapaus tapaukselta, vuosien mittaan.

Hallituksen esitys on perustelujen puuttuessa raakile: nyt on konsulien aika valvoa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Heikki, ja täältähän tämä jo tulikin:

- - "Jungnerin 31-kohtaisen listan ehdotusten aihealueet vaihtelevat kokonaisveroasteesta työpaikkakiusaamiseen ja ilmastonmuutoksen vastaisiin talkoisiin. Alla listattu kymmenen Jungnerin ehdotusta:

”Ehdotus 20: Luovutaan työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta. Luodaan Kanadan tyyppinen arviointijärjestelmä, joka auttaa houkuttelemaan suunnitelmallisesti Suomeen tarpeenmukaista osaamista.” - -

https://ek.fi/wp-content/uploads/EK_Paras-Suomi_31...

Lähde:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/263156-englanti-v...

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Kirsi,

OK; kiitti linkeistä !

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Jatkan edelliseen:

Jungnerin "Ehdotus 20" eli työvoiman saatavuusharkinnan poisto tulisi mielestäni käsitellä hallituksen irtisanomislain kanssa samassa yhteydessä kolmikannassa tai erillisenä omana välikysymyksenään. Asia on tärkeä ja iso:

”Ehdotus 20: Luovutaan työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta. Luodaan Kanadan tyyppinen arviointijärjestelmä, joka auttaa houkuttelemaan suunnitelmallisesti Suomeen tarpeenmukaista osaamista.”

Anna Kontulan ja reilun 100:n kansanedustajan allekirjoittama lakialoitehan on jo tehty, ks. alla:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut...

--

Puheenjohtaja Jarkko Eloranta/ 24.5.2018 SAK:n edustajiston kokous, Kiljava (puheesta ote alla)

- - "Euroopan ulkopuolisen työvoiman vapauttaminen saatavuusharkinnasta nousi julkiseen keskusteluun. Sen sanotaan estävän ulkomaisen työvoiman Suomeen tuloa ja karkottavan huippuosaajat maastamme. Tosiasia on, että saatavuusharkinta ei huippuosaajia koske, eikä saatavuusharkintaprosessi kestä kuin pari viikkoa, kun taas varsinainen työlupaprosessi kestää kuukausia ja pahimmillaan lähes vuoden.

On sanottu että, saatavuusharkinnan poistaminen lisäisi työperäistä maahanmuuttoa muutamilla tuhansilla vuodessa? Onko niin, että näitä muutamaa tuhatta työntekijää ei Suomesta jo löydy. Maasta, jossa on lähes kolmesataatuhatta työtöntä ja maasta, jossa työllisyysaste on rapiat 70 prosenttia.

Maahanmuuttajien työllisyysaste on vielä tätä huomattavasti alhaisempi. Olisiko mitenkään ajateltavissa, että kouluttamalla, uudistamalla perhevapaat, kannustamalla ja tarjoamalla kunnon työtä reiluilla ehdoilla ja elämiseen riittävällä palkalla tekijöitä löytyisi?

Uskon, että aika moneen työhön tekijä kyllä löytyy, jos vain halutaan. Huippuosaajien puutetta ja heidän vaikeaa saamistaan Suomeen ei voi saatavuusharkinnan piikkiin laittaa. Siitä vain näyttää tulleen olkiukko, joka poltetaan aina uudestaan ja uudestaan.

Olisiko katse kuitenkin käännettävä muihin, todellisiin asioihin, kuten yhteiskunnan ilmapiirin ja asenteisiin. Euroopan perusoikeusvirasto teki viime vuonna tutkimusta eri Euroopan maiden suvaitsevaisuudesta. Suomi oli vertailun toiseksi syrjivin maa ennen Luxemburgia.

Ja mistä johtuu, että Suomessa opiskelevista ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista yli puolet suunnittelee jäävänsä Suomeen, mutta työpaikkaa he eivät täältä saa.

Elinkeinoelämällä onkin tässä näytön paikka rekrytoida nämä maassa jo olevat osaajat töihin, eikä vain haikailla lisää uusia työnhakijoita." - -

Lähde:

https://www.sak.fi/sites/default/files/attachments...

---

Eloranta ilmaisee asian hyvin. Olen täysin samaa mieltä siitä, miten asiaa tulisi oikeasti hoitaa.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Kirsi,

kolmikantahan se olisi oikea paikka tätäkin käsitellä; kunhan ei kompastuttaisi heti kynnykseen.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Heikki, on totta, että kissa on nostettava pöydälle: keskustelua tulee nyt asiasta käydä julkisuudessa, eri pöydissä.

Toimituksen poiminnat